Emonsa menettänyt hirvivasa pääsi hoivaan ja kiintyi eläinhoitolan omistajaan: "Se juo aamulla viitisen litraa maitoa ja menee päiväunille" – katso hellyttävä video

Uudessakaarlepyyssä työssä ollut metsuri oli kuullut hirvenvasan ääntä metsästä ja seurannut tilannetta parin päivän ajan. Vasan emoa ei näkynyt ja metsuri otti yhteyttä Markku Harjuun.

– Tämä metsuri kertoi minulle, että siellä vasa vaan yksinään huuteli nälissään. Sanoin hänelle, että tuo meille sen.

Urhoksi nimetty vasa on nyt ollut Harjun hoivassa toukokuun lopusta asti.

– Se oli muutaman viikon ikäinen tullessaan meille. Nimesimme sen ”Urhoksi” sen rohkeuden takia. Urhoollistahan se oli, että se pärjäili ihan itsekseen. Siellä vain touhusi, vaikka emo oli hävinnyt.

Murrosikä on tuloillaan

Harju kuvailee Urhoa kiltiksi ja lempeäksi. Vasa on kuitenkin saanut kasvaa jo useamman kuukauden ja murrosikä kolkuttelee ovella.

– Siinä alkaa olla sellaisia teinipojan elkeitä. Isottelua ja kokeilunhalua esiintyy, Harju naurahtaa.

Teinin isotteluun auttaa jäähykävely.

– Jos se hyppää pystyyn, niin otan sen etujalat kainaloon ja kävelemme vähän aikaa. Sitten se rauhoittuu taas.

Urho ottaa ilon irti hellästä hoivasta

Urhoa pidetään eläinhoitolan aitauksessa vapaana.

– Se saa vaellella täällä niin paljon, kuin haluaa. Sitten kun metsästyskausi alkaa, niin täytyy miettiä, laitetaanko se isompien hirvien kanssa aitaukseen.

Mukavuudenhalu kuitenkin kutsuu Urhoa silloin tällöin sisälle perheen keittiöön.

– Kun se sai aamumaitoa keittiöstämme, niin se vain tottui siihen, että tulee sisälle taloon. Tuossa se on olohuoneen matolla loikonut ja sulatellut ruokaansa. Kun sanon sille, että mene nukkumaan, niin se saattaa siinä nukkua useammankin tunnin, Harju kertoo.

– Se tulisi sisälle vaikka aina. Joka päivä se tunkee sisälle, jos sen vaan päästää, hän jatkaa.

Villieläintä ei saa pitää lemmikkinä

Harjun hoivaan tuodaan kaikenlaisia eläimiä lepakosta merikotkaan ja hiirestä hirveen. Luonnonvaraisen eläimen pitäminen vangittuna on lainvastaista, eikä niitä saa pitää lemmikkeinä.

– Sen vuoksi olemme hakeneet eläintarhaluvan. Jokainen eläin tarvitsee myös erillisen luvan aluehallintovirastolta.

Urhon tulevaisuus on vielä auki. Kesyyntynyttä villieläintä ei voi enää päästää takaisin luontoon.

– Todennäköisesti se jää tänne loppuelämäkseen. Tuossa on jo muutaman hehtaarin alue, missä näitä hirviä on ja suunnitelmissa on tehdä muutama hehtaaria aitausta lisää.

Muita eläinhoitolan hirviä ovat muun muassa Mervi, Olga ja Helge.

– Helge-hirvi tuli tänne Mikkelin saarilta. Se oli meinannut hukkua keskelle merta. Lempeitä otuksia nämä ovat kaikki ja kiintyvät hoitajaansa helposti.

Lisäksi tilalta löytyy esimerkiksi saukko ja minkki. Harjun mukaan mikä tahansa eläin tottuu ihmiseen.
Sellaisiin eläimiin, jotka vapautetaan, kuten esimerkiksi saukko ja kettu, ei saa pitää kontaktia. Ne voisivat muuten tottua liikaa ihmisiin ja aiheuttaa tuhoa tunkeutuessaan esimerkiksi taloihin.

– Niitä voi ainoastaan ruokkia ja hoitaa, jos on tarpeen, Harju täsmentää.

Hirvi on hyvin yleinen asukas Harjun eläinhoitolassa.

– Hirvistä soitellaan joka kevät, sillä kun hirviemo on poikinut, se liikkuu kuitenkin maastossa paljon ja aika usein sattuu niin, että emo jää esimerkiksi auton alle. Näitä ilmoituksia loukkaantuneista tai hylätyistä eläimistä tehdään myös esimerkiksi poliisin ja merivartioston toimesta.