Talous mataa, mutta yritykset maksavat jättiosinkoja – reilua peliä vai lyhytnäköistä taloussuunnittelua?

Vasemmistoliiton kansanedustaja Li Anderssonin mielestä yritysten osinkojen maksaminen kielii lähinnä elinkeinoelämän henkisestä tilasta ja näköalattomuudesta. Osinkopolitiikassa näkyy lyhytnäköisyys.

– Tällaisessa taloustilanteessa, kun pitäisi investoida uuteen teknologiaan, uusiin tuotteisiin, uuteen osaamiseen ja työpaikkoihin niin firma maksaakin rahan osinkoina ulos, Andersson ihmettelee.

MTV Uutisten taloustoimittaja Raimo Pitkänen puolestaan sanoo, että osinkojen maksaminen huonossa taloustilanteessa on monipiippuinen asia.

– Paljon osinkoja maksavilla yrityksillä on muutenkin kassavaroja, joten niillä on kyllä varaa investoida, jos on halua investoida.

Kauppalehden analyytikko Ari Rajalan mielestä kohu osinkojen maksamisesta on aivan turha.

– Jos ajatellaan suomalaisia pörssiyhtiöitä, niin ensinnäkin osinkosumma nousee noin puolitoista miljardia, josta Nokian osingon kasvu on miljardi eli suurin osa. Sitten jos ajatellaan, että mihin ne osingot oikeasti menee niin 65 prosenttia menee ulkomaille ja niistä päättävät myös omistajat, jotka ovat pitkälti ulkomaalaisia näissä isoimmissa osingon maksajissa. Osingot ovat täysin linjassa tuloksen kanssa, sillä tulokset ovat kasvaneet 15 prosenttia, joten myös osingot ovat kasvaneet saman verran, Rajala perustelee.

Rajalan mielestä turhia investointeja on täysin hyödytöntä tehdä omistajien rahoilla.

– Suomalaiset yritykset myyvät eniten tuotteitaan euroalueella ja euroalue on jo pitkään ollut taantumassa. Ei ole järkeä investoida, jos ei ole näkymiä saada tuottoa, Rajala lataa.

Suomessa esimerkiksi Fortum ja Nokia maksavat valtavat osingot.

– Mutta niillä on järjetön määrä rahaa kassassa, eivätkä ne oikein tiedä mitä pitäisi ostaa tai mihin rahaa pitäisi käyttää. Se on vaikea kysymys.

Li Anderssonin mielestä tilanne kielii vision puutteesta.

– On harmi, ettei Suomessa ole uskallusta katsoa tulevaisuuteen. Ei yksinkertaisesti tehdä sellaisia suunnitelmia, että tuottoa voisi luoda pitkällä tähtäimellä. Suomessa firmat ovat saneeranneet ja tekevät nyt hyvää tulosta. Viime vuosien aikana hallitus on tehnyt elinkeinoelämän haluamia päätöksiä, esimerkiksi yhteisöveroa on alennettu ja palkkoja korotettu vain maltillisesti. Näiden molempien yhteydessä luvattiin, että uusia työpaikkoja syntyy, mutta työllistävä vaikutus onkin jäänyt kokonaan puuttumaan, Andersson ihmettelee. 

Katso keskustelu loppuun alla olevasta videosta.