MTV Uutiset kysyi, miten talouden asiantuntijat arvioivat kuumaa tulosviikkoa, joka jatkuu vielä ensi viikolla? Ekonomistien mukaan suomalaisyritykset ovat jakaantuneet kahtia, voittajiin ja häviäjiin.
Maailmantalouden epävarmuus näkyy suomalaisyritysten heinä-syyskuun tuloksissa, joista on kerrottu pitkin viikkoa. Asiantuntijat kehottavat vaikeassa tilanteessa keskittymään tuottavuuden parantamiseen.
Kysymyksiin vastaavat Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu, Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi ja Finanssialan pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Takana on vilkas tulosviikko, on nähty nousuja ja laskuja. Mitä tästä viikosta jäi käteen?
Paasi: Tuloksissa näkyy maailman tilanne aika hyvin. Yritykset, joilla on vahva asema omalla segmentillä pärjäävät, mutta ne, jotka ovat vähän heikoimmissa kantimissa omalla sektorillaan, niin niillä on vähän vaikeampaa.
Koivu: Aika isoja yrityskohtaisia eroja kyllä. Totta kai globaalin talouden ongelmat lyö nyt läpi aika moneen suomalaiseen yritykseen, ihan niin kuin on osattu odottaa.
Mattila: Ehkä tämä kaksijakoisuuden voimakkuus yllätti. Kotimarkkinasektori näyttää vielä vetävän varsin hyvin, mutta se on tyypillistä tähän suhdannevaiheeseen. Eli ensin vienti lähtee heikkenemään, ja kyllä se kotimarkkina seuraa jossain vaiheessa perässä.
Mitä Nokian syöksystä tulisi ajatella?
Nokia antoi eilen tulosvaroituksen ja ilmoitti keskeyttävänsä osingonmaksun tältä vuodelta. Myös piensijoittajien suosimat Nordea ja Sampo kertoivat leikkaavansa omia osinkojaan.
Mattila: Nokia toimii erittäin vaikealla toimialalla. Heillä on varmasti siellä teknisiä haasteita, jotka näkyvät tässä viime aikaisessa kehityksessä.
Paasi: Nokialla menee taas huonosti, koska ilmeisesti tämä yritysostoilla aikaansaatu kurssinousu ei ole jalkautunut operatiivisena tehokkuutena. Näin ollen heillä on haasteita Huaweihin ja Ericssoniin nähden 5G-verkon osalta.
Paasi pohtii myös Nokian liikkeitä. Keväällä Nokia kertoi jakavansa osingonmaksun neljään osaan, mutta nyt vajaa puoli vuotta myöhemmin yhtiö ilmoitti vetävänsä osingonmaksun pois kokonaan.
Paasi: Tässä syntyy huoli, että onko johto täysin kuutamolla? Vai onko kyse siitä, että keväällä jo tiedettiin, että kassatilanne tulee haastavaksi, ja näin ollen pyritään pilkkomaan osingonmaksu pienempiin osiin ja sillä tavalla päästä tästä suvantovaiheesta ohi.
Millä keinoin Suomen taloudesta tulisi huolehtia tässä tilanteessa?
Suomen talous kasvaa yhä, mutta ekonomistien mukaan viimeistään nyt tarvitaan tekoja, sillä taloudessa on jo tapahtunut käänne heikompaan suuntaan.
Koivu: Meillä on paljon sellaisia poliittisia päätöksiä, jotka vaatisi nyt sen lopullisen päätöksen, jotta yritykset uskaltavat investoida ja saataisiin puhkaistua lisää tilaa talouskasvulle.
Paasi: Tässä painottuu se, että suomalaisen teollisuuden ja talouden tulisi keskittyä tuottavuutta parantaviin asioihin ja liiketoimiin ja pitäisi investoida siihen, että tuottavuus paranee. Mitään maailmanlopun meininkiä ei ole tulossa, tämä on ikään kuin torjuntavoitto.
Mattila: Rakennepoliittiset toimet ovat hyvin tärkeitä, että Suomen talous on rakenteellisesti vahva vastaamaan heikkenemään suhdanteeseen. Silloin puhutaan esimerkiksi työmarkkinoista ja pidetään huolta, että työvoiman saatavuus on hyvällä tolalla ja että työvoima voi liikkua Suomen sisällä sinne, missä työpaikkoja syntyy. Tässä vaiheessa voi olla jopa tietyssä mielessä liian myöhäistä tehdä uusia toimia, koska ne tulevat viiveellä, päätöksenteko vie aikaa ja ennen kuin vaikutukset näkyvät.