Ariadna Koshelevaa väsyttää. Edellisenä päivänä tehty matka Petroskoista Suonenjoelle kesti kymmenen tuntia, ja yöunet ovat jääneet lyhyiksi. Työt mansikanpoiminnassa alkoivat heti aamulla. Yleensä Kosheleva työskentelee pakkaajana, mutta tänään hän on kerännyt marjoja kasvutunnelissa.
Kosheleva, 42, on työskennellyt suonenjokelaisella mansikkatilalla joka kesä seitsemäntoista vuoden ajan. Nykyisin hänen olisi vaikea kuvitella, ettei tulisi kesäksi Suonenjoelle. Työyhteisöstä on tullut melkein kuin toinen perhe.
Kotimaassaan Venäjällä suomen kielen opettajana työskentelevä Kosheleva kertoo, että Suomeen tulo kesäisin on hyvää kieliharjoittelua. Fyysinen työ tuo myös lepoa ja vaihtelua.
– Kotona Petroskoissa minulla on aina päässä paljon ajatuksia.
Myös palkka houkuttelee. Opettajana Petroskoissa Kosheleva tienaa noin 500 euroa kuukaudessa. Suomessa maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksessa vähimmäispalkka on 8,57 euroa tunnissa, joten tavanomaisilla työtunneilla kesän kuukausipalkka nousee vähintään yli kaksinkertaiseksi kotimaan ansioihin verrattuna.
Kotimainen työvoima ei riitä
Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Miika Ilomäen mukaan ulkomainen kausityövoima on elinehto suomalaisille marjanviljelijöille.
– Tiloilla voi olla kolmestakymmenestä kolmeensataan työntekijää. Harvaan asutulla maaseudulla ei yksinkertaisesti ole (kotimaista) työvoimaa, Ilomäki sanoo.
Maatalouden kausitöihin tarvitaan Ilomäen mukaan 10 000–15 000 kausityöntekijää vuosittain. Suurin osa heistä työskentelee marjatiloilla. Pääosa tilojen marjanpoimijoista tulee Ukrainasta, Venäjältä ja Valko-Venäjältä.
Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistys ry:n (SSMY) toiminnanjohtaja Leena Koponen puolestaan arvioi, että kausityövoiman tarve yksistään Suonenjoen seudulla on jopa 2 000–3 000 ihmistä.
Koshelevan työnantaja Pauliina Kovanen pitää mahdottomana, että useita tuhansia suomalaisia kerääjiä löytyisi alueelta. Kovasen Metsäpellon mansikat -tilalla työskentelee kesän kiireisimpänä sesonkina 55 kausityöntekijää Ukrainasta, Venäjältä ja Valko-Venäjältä – eikä yhtään suomalaista.
"Työ on aiempaa vaativampaa"
Kotimaisten kausityöntekijöiden määrä mansikkapelloilla on vähentynyt huomattavasti esimerkiksi 1990-luvulta. Itsekin nuorena kesätöissä mansikoita poiminut Kovanen on pohtinut ilmiön syitä.
Esimerkiksi satokauden pidentyminen on tehnyt työstä aiempaa vaativampaa. Nykyisin satokausi saattaa kestää jopa kolme ja puoli kuukautta. Tämä voi olla suomalaiselle opiskelijalle liian pitkä ja työttömälle liian lyhyt aika.
Ympärivuotista työtä ei Kovasen marjatilalta löydy.
Suomalaisten palkkaaminen olisi Kovasen mukaan haastavaa myös siksi, että ulkomaisiin kausityöntekijöihin on syntynyt tiiviit suhteet. Koshelevan tavoin monet poimijat palaavat tilalle useana kesänä.
Kovasen mielestä ryhmädynamiikan kannalta on parempi, että työntekijät ovat tuttuja keskenään. Metsäpellon tilalla kausityöntekijät asuvat yhteismajoituksessa 2–8 hengen huoneissa.
SSMY:n toiminnanjohtaja Koponen kertoo, että suomalaisten into hakea kausitöitä on laskenut ainakin Suonenjoen seudulla. Jos julkiseen hakuun laitettuun työpaikkaan ei tule kotimaisia hakijoita, voi työntekijän palkata EU:n ulkopuolelta.
Koposen mukaan viljelijöiden kokemus on, että avoimiin työpaikkoihin alkaa heti tulla hakemuksia Venäjältä ja Ukrainasta.
– Mutta ensimmäistäkään suomalaista hakemusta ei ole tullut.
Kausityöläisten määrä kasvaa
Viime vuonna Suomeen saapui noin 15 000 kausityölain piiriin kuuluvaa kausityöntekijää. Tänä vuonna luku on todennäköisesti suurempi.
Maahanmuuttovirasto (Migri) oli heinäkuun 4. päivään mennessä tehnyt yli 9 400 päätöstä kausityötodistukseen ja kausityölupaan. Lisäksi ulkoministeriön tilastojen mukaan vuonna 2018 myönnettiin noin 7 000 kausityöviisumia.
Kausityölaki koskee EU:n ulkopuolisista maista tulevia kausityöntekijöitä. Kausityön kesto voi lain mukaan olla enimmillään yhdeksän kuukautta.
Migrin maahanmuuttoyksikön tulosalueen johtajan Anna Hyppösen mukaan EU-direktiiviin perustuva kausityölaki on tehnyt ulkomaisen kausityöntekijän asemasta turvatumman ja säädellymmän. Lain myötä työajat, palkka ja työtehtävät on aiempaa tarkemmin määritelty, Hyppönen kertoo.
Marjanviljelijät ovat kuitenkin kritisoineet vuoden 2018 alussa voimaan tullutta lakia lisääntyneestä byrokratiasta.
– Kausityö normaalikielessä tarkoittaa työtä, jota tehdään kausittain, yleensä kesällä, kertoo työvoiman muuttoliikkeisiin erikoistunut hallitusneuvos Olli Sorainen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Metsämarjojen poiminta ei ole kausityölain alaista työtä
Kausityölain myötä termille on tullut toinenkin merkitys. Tällöin se koskee sellaista kausityötä, johon sovelletaan kausityölakia. Tämän määritelmän mukaan kausityöksi lasketaan esimerkiksi suoraan työllistävät maatalouden ja matkailualan kausityöt, kuten juuri mansikanpoiminta.
Rakennusalan kausityöt ja metsämarjojen poiminta puolestaan eivät ole kausityölain alaista työtä.
Sorainen arvioi, että yhteensä ulkomaisten kausityöntekijöiden määrä Suomessa voi olla jopa 25 000 henkilöä vuodessa. Kolme suurinta ryhmää ovat ukrainalaiset, venäläiset ja thaimaalaiset.
Soraisen mukaan ulkomaalaisvaltaisiksi muuttuvilla aloilla tapahtuu usein itseään ruokkiva kierre. Kun kotimaista työvoimaa ei ole riittävästi ja ennustettavasti tarjolla, työnantajat palkkaavat ulkomaista työvoimaa. Pikkuhiljaa nämä alat saattavat leimautua ulkomaalaistöiksi, eivätkä enää houkuta oman maan kansalaisia.