Luonnontieteellisen keskusmuseon uusi Muutosta ilmassa-näyttely kertoo ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista menneisyydessä, nyt ja tulevaisuudessa. Näyttely esittelee edellisen suuren ilmastonmuutoksen häviäjiä kuten mammutin, jättiläishirven ja luolaleijonan.
Villamammutit olivat ilmastonmuutoksen uhreja. Lämpenevä ilmasto syöksi sukupuuttoon lajin, joka oli sopeutunut viileään ilmanalaan tiettyihin ravintokasveihin. Sen sijaan ahma säilyi, koska se pystyi paremmin sopeutumaan muuttuneisiin olosuhteisiin. Menneistä ilmastonmuutoksista voidaan nyt ottaa oppia.
- Monet lajit ovat hävinneet sukupuuttoon nimenomaan ilmastonmuutoksen takia. Ei ole mitään syytä ajatella, etteikö nyt kävisi samalla tavalla. Voidaan oppia myös se, että aikaisemmat muutokset ovat olleet paljon hitaampia kuin se, missä nyt eletään, kertoo Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) johtaja Leif Schulman.
Lämpeneminen muuttaa Suomea paljon
Lämpötila oli viimeisen jääkauden loppuessa 5-6 astetta nykyistä ilmastoa kylmempi. Jos nykymeno jatkuu Suomen ilmasto lämpenee 5-6 asteella tämän vuosisadan loppuun mennessä.
- Suomessa on odotettavissa paljon muutoksia. Eteläinen Suomi menettää lumisen talven vuosisadan loppuun mennessä. Pääpuulajit varmasti vaihtuvat: tammi valtaa alaa ja pyökki syrjäyttää kuusta kypsän metsän puulajina. Jääpeite häviää Suomenlahdelta. Lapissa paljakka metsittyy ja palsasuot sulavat, luettelee Schulman.
Jääkauden jälkeinen lämpenevä ilmasto vei mukanaan myös jättiläishirven ja villasarvikuonon, mutta saiga-antilooppi säilyi.
- Saiga-antilooppi on pienempi. Yleensä pienemmät eläimet selviävät muutoksista hiukan helpommin kuin isot, selittää Schulman.
Naali ja saimaannorppa vaarassa
Vielä ei varmasti tiedetä, mitkä lajit tulevat lähivuosikymmeninä häviämään Suomesta, jos lämpeneminen jatkuu.
- On ilmiselviä kandidaatteja kuten saimaannorppa, joka tarvitsee talviset olosuhteet, jotta pystyy lisääntymään. Toinen on naali, joka jo nyt on erittäin uhanalainen Suomessa. Se on sopeutunut talvisiin oloihin. Kun ne häviävät, kettu valtaa alaa, arvioi Schulman.
Tulevaisuuden ruohokattoinen bussipysäkki viestii näyttelyssä siitä, että toivoa vielä on.
- Muutos on nopea ja raju, ellei tehdä paljon toimia sen hidastamiseksi. Ei se tiedosta ole kiinni vaan se on kyllä kiinni poliittisesta tahdosta, että tehdäänkö jotain ja mitä tehdään, huomauttaa Leif Schulman.
"Pelastetaan, mitä pelastettavissa on"
Poroja jahtaava luolaleijona kuvastaa odotettavissa olevaa muutosta. Tilanne oli todellisuutta viime jäakauden lopulla.
Muutosta ilmassa - näyttely avautuu yleisölle reilun viikon päästä lauantaina 21. marraskuuta.
- Näyttelyn tärkein viesti on, että jokainen voi myös vaikuttaa omilla valinnoillaan. Ei anneta periksi. Pelastetaan se, mikä pelastettavissa on, kannustaa Schulman.
