Kohta päivälleen 20 vuotta sitten ihmetys, pian syvä järkytys, levisi eri puolille maailmaa, kun al-Qaida lensi kaappaamansa matkustajakoneet World Trade Centerin kahteen torniin New Yorkissa. Nyt Afganistanissa valtaan palannut taleban-liike antoi al-Qaidalle suojaa ennen iskuja, eikä sen ja jihadistijärjestön suhde ole katkennut.
Afganistania ei koskaan tulla käyttämään terroristien majapaikkana, talebanien edustaja sanoi tänään mediatilaisuudessa. Tämä on kuultu aiemminkin.
Donald Trumpin hallinto ja talebanit viime vuoden helmikuussa sopivat muun muassa, ettei tuolloin jo merkittäviä osia Afganistanista hallitseva taleban enää tue terrorismia.
Vuosien 1996-2001 hirmuhallinnon jälkeen, ja yhä olemassa olevien al-Qaida-kytkösten seurauksena, äärivanhoillisen liikkeen lupaus kuulostaa ontolta.
Talebaneille jää ulkomaisten tiedustelupalvelujen ja median valvoma todistustaakka.
Suomalaisen terrorismiasiantuntijan mukaan syytä epäilyyn on.
Taleban vapauttanut jihadisteja
– Taleban on vapauttanut aika paljon (aiemman Afganistanin hallinnon pidättämiä) vankeja alueilta, joilla he olivat ottaneet vallan.
– Tiedetään, että useita satoja eri jihadistiryhmien taistelijoita on vapautettu, ja osa heistä takuuvarmasti liittyy takaisin jihadistisiin ryhmiin sanoo tutkija Juha Saarinen.
Taleban ei ole yhtenäinen liike. Osa siihen kuuluvista kannattaa läheisiäkin suhteita al-Qaidan kanssa. Jihadistijärjestö odottaakin, millaista viestiä Kabulin uusilta hallitsijoilta tulee.
– Hyvä kysymys on, annetaanko al-Qaidalle tilaa laajentaa omaa jalanjälkeään maassa. Ja jos ei anneta, onko talebaneilla kykyä rajoittaa tätä?, Saarinen pohtii.
Länsimaissa talebanien valtaan paluu herättää huolta paitsi demokratian, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon, myös terrorismin uhan kannalta.
Lisääntyykö jihadismin uhka Euroopassa?
Viime aikoina Euroopassa tehdyt jihadistiset iskut ovat olleet yksittäisiä, pienempiä ja ilman raskain sarjatuliasein tehtyjä, hyökkäyksiä. Niiden taustalla on ollut jihadistinen inspiraatio, ei niinkään terroristiverkoston suunnittelema teko.
Inspiraatiota on usein antanut äärijärjestö Isis, johon talebanit suhtautuvat vihamielisesti.
Saarisen mukaan Euroopassa terrorismiuhkaan ei tule välittömiä muutoksia.
Mutta jos ja kun länsimaat jatkavat omaa terrorismin vastaista toimintaa, vastahyökkäyksiä on luvassa. Keskeistä myös on, kulkevatko talebanien sanat ja teot yhtään samaa polkua.
Afganistanista terroristien solmukohta?
– Jos Afganistanista muodostuu solmukohta, missä toimii paljon aktivisteja, jotka pyrkivät tukemaan tai suunnittelemaan terrori-iskuja länsimaissa, voidaan nähdä tällaisia verkoistoituneita iskuja, tai sitten jopa alQaidan tai muiden ryhmien suorittamia iskuja, Saarinen arvioi.
Televisiokuvat taleban-johtajien parveilusta Afganistanin presidentin työpöydän ääressä presidentinpalatsissa voivat tietysti antaa joillekin pontta.
Iskuihin uskoa puhaltavan jihadistisen propagandan levittäminen sosiaalisessa mediassa on tehty hankalaksi. Tosin suljetuissa ryhmissä viestit kulkevat, ja siihen on vaikeampi puuttua. Tätä Saarinen pitää huolestuttavana.
Afganistanin naapurimaihin kuuluvassa Pakistanissa talebanien voittokulku on herättänyt jopa riemua. Pakistanin tärkein tiedustelupalvelu Isi on tukenut jotakuinkin avoimesti talebaneja, ja maa on tarjonnut turvaa liikkeen johtajille. Taistelijatkin ovat päässeet rajan yli huilimaan.
Miten taleban suhtautuu Kiinan uiguureihin?
Myös Kiina haluaa lämmitellä nopeasti suhteitaan. Peking pelkää, että Afganistanista voi tulla sortamansa uiguurivähemmistön puolesta taistelevien jihadistiuiguurien suojapaikka.
Talebanin mukaan on Kiinan sisäinen asia, mitä Kiina tekee uiguurien kanssa, Saarinen sanoo.
Hänen mukaansa nyt, kun islamin viestiä vankasti korostava taleban on vallassa ja vastuussa, uskonveljien ja -sisarten kohtalon vähättely naapurimaassa voi olla vaikeampaa laajemmin islamilaisen maailman silmissä.
– Tässä on selvästi kitkaa talebanien intressien ja ideologian välillä, Saarinen näkee.