Kaikkiaan noin 16 500 ihmistä kuoli kesällä ilmastonmuutoksen aiheuttaman lämpenemisen seurauksena, tutkijat arvioivat.
Tutkijoiden mukaan helleaalto arviolta kolminkertaisti lämmöstä johtuvien kuolemien määrän Euroopassa tänä kesänä. Kaikkiaan arviolta noin 16 500 ihmistä kuoli kesällä ilmastonmuutoksen aiheuttaman lämpenemisen seurauksena, tutkijat sanovat.
Tutkimuksen ovat tehneet Britanniassa Imperial College Londonin tutkijat yhdessä London School of Hygiene & Tropical Medicinen epidemiologien kanssa.
Tutkijaryhmä arvioi myös, että ilmaston lämpeneminen nosti lämpötiloja keskimäärin 2,2 celsiusastetta yli 850:ssä Euroopan kaupungissa kesäkuun ja elokuun välisenä aikana.
Tutkimustulokset ovat samansuuntaisia kuin aiemmin esimerkiksi Nature Medicine -tiedelehdessä julkaistu tutkimus, jonka mukaan kesällä 2023 helteiden vuoksi kuoli yli 47 000 ihmistä.
Hellekuolemia aliarvioitu
Tutkijoiden mukaan hellekuolemien määrää on ylipäätään aliarvioitu huomattavasti. Sairaaloissa kuolinsyyt on yleensä kirjattu esimerkiksi sydänkohtauksiksi tai muiksi syiksi, jotka pahenevat erityisesti ikääntyneillä ihmisillä lämpötilojen noustessa ja ovat siten helteen aiheuttamia.
Tutkijat arvioivat suurimman hellekuolemien määrän tulleen Roomasta, jossa heidän arvionsa mukaan kuumuus aiheutti yli 800 ihmisen kuoleman. Perässä tuli Ateena yli 600 arvioidulla helteen aiheuttamalla kuolemalla sekä Pariisi yli 400 ihmisen kuolemalla.
Tutkimuksessa ei otettu huomioon kaikkia alueita Euroopassa, kuten Balkanin maita, jotka niin ikään kärsivät kovista helteistä tänä kesänä.
Kulunut kesä oli tilastollisesti Euroopan neljänneksi kuumin mittaushistorian aikana.
– Helleaallossa jopa 2–4 asteen lämpötilan nousu voi olla elämän ja kuoleman kysymys tuhansille ihmisille. Helleaaltoja kutsutaankin hiljaisiksi tappajiksi, sanoi tutkimuksen toinen kirjoittaja Garyfallos Konstantinoudis AFP:n mukaan.
"Todellinen määrä voi olla suurempi"
Tutkimuksessa on käytetty mallintamismenetelmää kuolonuhrien ennustamiseen ennen virallisten kuolintilastojen julkaisemista. Tämä johtuu siitä, että kuolintilastojen julkaiseminen kestää useissa tutkimuksen kohteena olleissa Euroopan maissa hyvin kauan.
– On mahdotonta saada käsiinsä reaaliaikaisia tilastoja tällä hetkellä, mutta arviot ovat hyvin lähellä oikeita lukuja, tutkijoihin kuuluva Friederike Otto kertoi lehdistötilaisuudessa AFP:n mukaan.
Britanniassa tehtyä tuoretta tutkimusta tukevat useat tunnetut ilmasto- ja terveysalan tutkijat.
Readingin yliopistossa Britanniassa ilmakehää tutkiva Akshay Deoras sanoi, että vaikka tutkimus ei nojaa virallisiin kuolintilastoihin, ovat arvion tekemiseen käytetyt menetelmät silti varovaisia – mikä tekee tutkimustuloksesta hänen mielestään vieläkin hälyttävämmän.
– Todellinen kuolonuhrien määrä voi olla vielä suurempi, Deoras sanoi AFP:n mukaan.