Maksuhäiriöisten määrä on ollut Suomessa kasvussa jo parikymmentä vuotta. Tällä hetkellä maksuhäiriötä on noin 376 000 suomalaisella, eli noin yhdeksällä prosentilla aikuisväestöstä.
Yllä olevalta videolta voit katsoa koko Huomenta Suomen keskustelun maksuhäiriöistä.
Lue myös:
Eva hämmästyi pahemman kerran – ulosottomies uhkasi perheen 5-vuotiasta maksuhäiriömerkinnällä
Huomenta Suomessa vieraillut Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar arvioi, verkakierre on yhä jyrkemmässä kierteessä.
– Aika usein taustalla on, että ollaan käytetty jo pidempään luottoja normaalina osana elämää. Se itsessään ei aiheuta kierrettä, mutta silloin ei ole mitään joustonvaraa, jos jotain yllättävää tapahtuu, Pantzar arvioi.
Mikäli velkaantuneen tilanne etenee luottohäiriömerkintään saakka, niin edessä voi olla kivinen tie, sillä luottotietoja käytetään yhä useammin mittarina luotettavuudesta.
Esimerkiksi työnantaja saattaa tarkastaa työnhakijan luottotiedot tai asunnon vaihtaminen saattaa käydä mahdottomaksi, kun luottotiedot ovat menneet.
Lakialoite pikavippien markkinointikiellosta
Lakialoitteen pikavippien markkinointikiellosta on Suomessa allekirjoittanut yli 120 kansanedustajaa. Kyseisenlainen markkinointikielto on käytössä esimerkiksi Hollannissa ja Yhdysvalloissa.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
4:50
Pantzar ei usko, että pikavippien markkinointikielto olisi ratkaisu koko ongelmaan. Juurisyyt ovat syvemmällä yhteiskunnassa.
Ongelmatilanteisiin tarjotaan Pantzarin mukaan juuri "helppokäyttöisiä ja kalliita vaihtoehtoja", siis pikavippejä -ja luottoja.
Vippien ja luottojen korot voivat tulla asiakkaalle yllätyksenä. Korot on sidottu vuodesta 2013 alkaen korkokattoon, jonka yläraja on 50 prosenttia. Sitä ennen vippien ja luottojen korot saattoivat nousta tuhansiin prosentteihin.
Pantzarin mukaan olemme siirtyneet yhä enemmän kohti sähköistä luottoyhteiskuntaan.
– Ennen oltaisiin käytetty käteistä, mutta nykyisin kodinkoneen oston yhteydessä luottoa lyödään tarjolle, Pantzar summaa kehityksen kulkua.