Takuusäätiö pelkäsi päinvastaista tilannetta, mutta toisin kävi: Pandemia ei ole lisännyt maksuhäiriöisten määrää

–  Jo viimeiset kolme vuotta kasvu on ollut kohtalaisen pientä, ja nyt viimeisessä laskennassa kesäkuun lopulla maksuhäiriömerkintäisiä oli jopa muutama sata vähemmän kuin vuotta aiemmin, Pantzar sanoo.

Takuusäätiössä oli pelätty päinvastaista tilannetta, sillä pandemian seurauksena monet pankit ja luottoyhtiöt kiristivät lainahanojaan. Sellaiset ihmiset, jotka olivat aiemmin rahoittaneet ongelmaista velkatilannettaan ottamalla lisää velkaa, eivät siis enää saaneetkaan lisää lainarahaa.

–  Tämä näkyi meillä viime vuoden kesällä merkittävästi kasvaneina asiakasyhteydenottoina. Pandemia on katkaissut monta luottokierrettä.

Pantzar arvioi, että moni Takuusäätiön vuodentakaisista yhteydenottajista on nyt ulosotossa. Osa on saattanut vielä selvitä luottojensa kanssa ilman maksuhäiriömerkintää, mutta monella heistäkin velkaa on niin paljon, että maksuhäiriömerkintä odottaa kulman takana.

Tätä ei ole ymmärretty: Tuhansilla suomalaisilla saattaa olla oikeus saada lisää rahaa

Velkojen määrät kasvussa

Takuusäätiön saamissa yhteydenotoissa on tapahtunut viiden vuoden sisällä merkittävä muutos: aiemmin yhteyttä otettiin vasta maksuhäiriömerkinnän saamisen jälkeen, kun taas nykyään jo yli puolella yhteydenottajista ei vielä ole maksuhäiriömerkintää.

–  Tämä muutos on hyvä, mutta valitettavan usein yhteyttä otetaan silti vasta siinä vaiheessa, kun velkaa on jo niin valtava määrä, ettei siitä tulla enää suoriutumaan, Pantzar harmittelee.

Oikea aika ottaa yhteyttä olisi siinä vaiheessa, kun Takuusäätiön velkajärjestely olisi vielä mahdollinen. Velkajärjestelyyn päässeillä suomalaisilla on velkaa keskimäärin 23  000 euroa, minkä maksamiseen menee keskituloiselta suomalaiselta keskimäärin viisi vuotta.

Pantzarin mukaan Takuusäätiö pystyy myöntämään velkajärjestelyn vuosi vuodelta pienemmälle prosentille hakijoista, sillä hakijoiden velkamäärät ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina. Viikoittain tulee hakemuksia suomalaisilta, joilla on 100  000–200  000 euroa vakuudetonta kulutusluottoa.

–  Takuusäätiön velkajärjestelyn ulkopuolelle jääville suomalaisille yhteiskunnalla on tarjolla vain kaksi vaihtoehtoa: joko he ovat ulosotossa vuosikymmenestä toiseen tai heille pitäisi myöntää tuomioistuimen velkajärjestely, mikä on edelleen melko harvinaista.

Uusi luottotietorekisteri tulossa

Pantzarin mielestä asiakkaan todellisen maksukyvyn pitäisi aina olla tiedossa ennen luoton myöntämistä. Edelleen osa luotonantajista tarkistaa vain sen, ettei asiakkaalla ole maksuhäiriömerkintää.

Ratkaisuna tähän Suomessa on kehitteillä positiivinen luottotietorekisteri, joka otetaan valtakunnallisesti käyttöön näillä näkymin keväällä 2024.

–  Siitä tulee kahdenlainen väline. Luotottaja näkee, paljonko ihmisellä on avoimia maksuja suhteessa tuloihinsa ja kannattaako hänelle enää myöntää luottoa, ja asiakas näkee, mikä hänen taloudellinen tilanteensa on. Esimerkiksi Takuusäätiön asiakkailla ei yleensä ole minkäänlaista käsitystä omasta velkatilanteestaan.

Suomen Asiakastieto on tarjonnut vastaavaa palvelua luotonantajille jo vuodesta 2013 lähtien. Palvelussa on tällä hetkellä noin 1,5 miljoonan suomalaisen tiedot, ja sitä käyttää noin 40 pankkia tai rahoittajaa.

Eniten maksuhäiriömerkintöjä 30-50-vuotiailla

Noin 390  000 suomalaisella on vähintään yksi maksuhäiriömerkintä. Harvalla maksuhäiriömerkintä jää kuitenkaan vain yhteen, vaan yhdellä ihmisellä on keskimäärin 15 maksuhäiriömerkintää, kertoo Suomen Asiakastiedon mediavastaava Ville Kauppi.

–  Ensimmäisen merkinnän kynnys on usein korkeampi, ja moni yrittää vältellä sitä viimeiseen asti maksamalla vanhoja luottoja uusilla luotoilla. Kun korttitalo romahtaa, ensimmäisen merkinnän jälkeen tulee hyvin usein enemmänkin maksuhäiriöitä, Kauppi kuvailee.

Kaupin mukaan maksuhäiriömerkintöjen taustalla on tyypillisesti monivelkaantuminen. Moni on tottunut ostamaan asioita luotolla eikä välttämättä hahmota, kuinka suuri osa kuukauden tuloista on jo sidottu luotollisiin sopimuksiin.

Tällaisia sopimuksia voivat olla varsinaisten rahaluottojen lisäksi esimerkiksi puhelin-, internet- ja kanavapakettisopimukset. Näistä pienehköistä kulueristä kertyy helposti suuri summa.

–  Viimeistään siinä vaiheessa, kun tulot yllättäen pienenevät tai tulee odottamattomia menoja, ihminen ei välttämättä enää selviäkään maksuista.

Kauppi kertoo, että eniten maksuhäiriömerkintöjä on 30–50-vuotiailla suomalaisilla, joista reilulla 13 prosentilla on maksuhäiriömerkintä. Miehillä on maksuhäiriömerkintöjä selvästi enemmän kuin naisilla. 18–29-vuotiaiden nuorten maksuhäiriömerkinnät ovat vähentyneet viime vuosina.