Made in Finland – kuinka sujuisi elämä pelkästään suomalaisten tuotteiden varassa?

Mutta kuinka pitkälle se onkaan oikeastaan mahdollista? Ja kuinka kävisi, jos haluaisimme ostaa pelkästään suomalaisia tuotteita?

"Ei kotimaista kodinelektroniikkaa oikeastaan ole"

Kodinelektroniikkaa myyvässä liikeketjussa tuotteiden kotimaisuudesta kertovalle jutulle annetaan heti alkuun tyly tyrmäys.

Expert-ketjusta todetaan, että "kannattaako sellaista juttua edes tehdä, kun ei Suomessa enää valmisteta juuri mitään."

– Suomessa valmistetaan enää lähinnä kylmälaitteita sekä kaiuttimia, sanoo Expert Finlandin toimitusjohtaja Kari Karipuu.

"Kannattaako sellaista juttua edes tehdä, kun ei Suomessa enää valmisteta juuri mitään?"

Tilanne ei aina ole ollut yhtä kehno, sillä vielä 2000-luvun alussa Suomessa valmistettiin muun muassa televisioita.

Karipuun mukaan kodinelektroniikan valmistuksen katoamiselle Suomesta on yksinkertainen selitys.

– Jos valmistus olisi ollut kannattavaa, se olisi varmasti jatkunut. Ei tämä tilanne pelkästään Suomea koske. Sama kohtalo on ollut monilla kodintekniikan tuotantolaitoksilla muissakin Pohjoismaissa.

Kotimaisittain piha jää kesällä autioksi

Huonekalukaupoissa ei tule kotimaisuuden suhteen niin isoa ongelmaa.

Esimerkiksi sekä Askosta että Vepsäläisestä kerrotaan, että ketjuissa myytävistä huonekaluista noin puolet on kotimaassa tehtyjä.  Vepsäläisessä kotimaisuusperiaate pyritään venyttämään mahdollisimman pitkälle aina suunnittelusta lähtien.

– Meidän käsityksemme kotimaisesta tuotteesta on se, että myös materiaali on kotimaista, kertoo Vepsäläisen aluejohtaja Mikko Vuorela.

Vepsäläiseltä myönnetään, että Made in Finland -periaatteen noudattaminen kolahtaa jonkin verran kukkaroon.

– Kotimainen tuote on yleensä hintavampi varsinkin sellaisissa tuotteissa, joissa työn osuus on merkittävä.

Askossa noudatetaan kotimaisuuden suhteen Avainlippu-sääntöjä.  

Kaikissa kalusteissa kotimaisuusperiaatteen noudattaminen ei kuitenkaan onnistu. Niin Askosta kuin Vepsäläisestäkin todetaan, että kotimaisia kesäkalusteita ei oikeastaan löydy.

– Kesäkalusteet tulevat pääsääntöisesti ulkomailta. Esimerkiksi asiakkaiden suosimalle polyrottingille ei ole valmistajaa Suomessa, toteaa Askon ketjujohtaja Mika Leiponen.

Suomessa valmistettu auto ei ole siltikään suomalainen

Entä kuinka siirtyisimme paikasta toiseen suomalaisvoimin? Kiitos Uudessakaupungissa vuonna 2013 käynnistyneen Mersun valmistuksen, suomalaisuuskriteeriä noudattava voisi kyllä auton hankkia.  Siis periaatteessa.

– A-sarjan Mercedes-Benzissä suomalaista on työn osuus, osat tuodaan ulkomailta. Jos haluaa suosia suomalaista, A-sarjan Mercedes-Benz on tällä hetkellä ainoa sarjatuotannossa oleva henkilöauto, jota Suomessa valmistetaan, Valmet Automotiven tiedottaja Mikael Mäki kertoo.

Valmetilta kuitenkin myönnetään, että Uudenkaupungin Mersu ei täytä avainlippumerkin 50 prosentin kotimaisuuskriteeriä.

Ja Suomessa valmistettuja Mersuja riittäisi lopulta kuitenkin vain 100 000 suomalaiselle.  Eikä täysin suomalaista polttoainettakaan ole.

– Raaka-aine on aina tuontituote, paitsi uusituvan dieselin osalta, jossa voimme hyödyntää suomalaista alkuperää olevia jäte- ja tähderaaka-aineita, kuten eläinrasvoja, toteaa Neste Oilin tiedottaja Susanna Sieppi.

Siepin mukaan Neste Oilin liikennepolttonesteet täyttävät kuitenkin Avainlipun kriteerit.

Heippa vaan, ajokortti!

Autoilu kaatuisi kuitenkin lopulta viimeistään siihen, että ajokortti jäisi saamatta – ainakin jos noudattaisi sataprosenttista kotimaisuuslinjaa.

– Suomen ajokorttiaihiot eli tyhjät ajokortit valmistetaan Hollannissa, kertoo Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin kehityspäällikkö Pekka M. Hiltunen.

Ajoluvan puuttuessa suomalaista ajopeliä hinkuva saa siis tyytyä polkuvoimalla toimivaan ajokkiin.

Suomalainen Helkamakaan ei silti ole ihan aina suomalainen – pyöristä kaksi kolmasosaa valmistetaan Suomessa. Helkamalta kuitenkin luvataan, että kaupassa pyörän suomalaisuutta ei tarvitse arvailla:

– Suomessa valmistetuissa Helkama-pyörissä on selkeät merkinnät suomalaisuudesta, joko Avainlippu-merkki tai Made in Finland -teksti, Helkama Veloxin toimitusjohtaja Jari Elamo toteaa.

Suomalaisilla tuotteilla "selviää hengissä"

Suomalaisia tuotteita jahdatessa käy lopulta lähinnä ilmi se, kuinka vaikeaa suomalaisuusperiaatteen noudattaminen on.

Tuotteiden alkuperän selvittäminen vaatii aika ajoin melkoista viitseliäisyyttä. Välillä myös se, mikä on suomalainen tuote, on melkoinen rajanveto. Enää se, että kyseessä on tunnettu suomalainen merkki, ei välttämättä takaa valmistusta kotimaassa. 

Onko siis tyhmää kuvitellakaan, että pärjäisimme täällä vain suomalaisilla tuotteilla?

Suomalaisen työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala näkee, että esimerkiksi päivittäistarpeiden (ruoka, juoma, pesuvälineet, vaatteet) tyydyttäminen onnistuu pääasiassa suomalaistuottein.

– Se vaatii vaivannäköä ilman muuta, mutta se on mahdollista, Lausala toteaa.

– Mutta jos yhtään laajentaa sitä tarvehierarkian ylemmille tasoille niin, ettei puhuta pelkästään siitä, että selviää hengissä, silloin kyllä nopeasti tulee raja vastaan. Kaikki se, mihin me ollaan totuttu jokapäiväisessä elämässä, esimerkiksi elektroniikka tai verkkopalvelut. Silloin tulee yhä suuremmassa määrin vastaan ulkomaisia vaihtoehtoja ja suhteessa vähemmän kotimaisia.

Kuinka kävi, kun yritimme noudattaa kotimaisuusperiaatetta markettiostoksilla päivittäistavaraostoslistan kanssa? Entä kuinka käy suomalaisilla vaateostoksilla?

Aiheesta lisää myöhemmin jutuissa:

Suosipa vaan suomalaista – kunhan et hampaitas pese 

Missä suomalainen vaate luuraa?