Valtioneuvosto teki tulevaisuusselonteon, jossa hahmotellaan erilaisia skenaarioita vuoteen 2045 asti. Vaihtoehdot ulottuvat globaalista hyvinvoinnista sotaan ja ekologiseen katastrofiin.
Valtiovallan laatimalla tulevaisuusselonteolla luodaan aineksia Suomen päätöksenteon tueksi.
Eri skenaarioissa on ikään kuin katsottu kristallipalloon ja mietitty, minkälaiset kehityskulut ovat maailmalla mahdollisia ja mitä ne Suomelle tarkoittaisivat. Skenaariot saattavat auttaa valtiovaltaa varautumaan tulevaan paremmin.
Paras vaihtoehto olisi selonteon mukaan "yhteistyön maailma", jossa 2020-luvun kriisit ovat pakottaneet valtiot yhteistyöhön turvallisuuden lisäämiseksi ja luonnon pelastamiseksi.
– Rahoitusmarkkinat hinnoittelevat ympäristön tilan heikkenemisen ja sään ääri-ilmiöiden seuraukset. Luontoon liittyvien taloudellisten riskien arviointi kehittyy ja integrointi päätöksentekoon vahvistuu. EU jatkaa edelläkävijänä vihreässä siirtymässä, selonteossa kirjoitetaan yhteistyön maailma-skenaarion kohdalla.
Yhteistyön maailmassa kaikki ottavat vastuuta ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa ja Venäjä on lopettanut sotimisen ja sitoutunut kansainvälisiin sääntöihin.
Myös Lähi-idässä ja Afrikassa olisi saavutettu rauha.
Yhteistyön maailmassa kaikki hyötyisivät.
– Uudet säännöt auttavat hallitsemaan maahantuloa sekä ottamaan käyttöön tehokkaat ja yhdenmukaiset menettelyt. Yhteistyö ja ennakoivat toimet lähtö- ja kauttakulkumaissa, taakanjako ja sisäiset siirrot toimivat. Kulutus tasaantuu globaalisti ja kehitysyhteistyö vahvistuu. Ihmiset omaksuvat vastuullista ajattelua, jossa yhteinen etu korostuu, selonteko ennakoi.
Pahin vaihtoehto murtuva maailma
Erilaisia skenaarioita on selonteossa hahmoteltu yhteensä neljä.
Pahin vaihtoehto on nimetty "murtuvaksi maailmaksi", jossa ilmaston kuumeneminen on peruuttamaton ja syvenevät ympäristöongelmat ovat johtaneet konflikteihin, joita ei pystytä ratkomaan.
Murtuva maailma voisi tarkoittaa jopa uhkaa Suomen itsenäisyydelle, jos Suomi ajautuisi esimerkiksi suurvaltapolitiikan pelinappulaksi ja hybridi- ja kyberoperaatioiden kohteeksi.
– Suomen itsenäisyys ja olemassaolo ovat uhattuina. Jatkuva sodan ja konfliktien uhka, etupiiripolitiikka ja voimakas hybridivaikuttaminen ovat läsnä. Korruptio ja harmaa talous lisääntyvät, selonteko hahmottelee murtuva maailma -skenaariota.
Murtuvassa maailmassa kaikki valtiot kärsivät ekologisesta katastrofista, jonka ilmaston kuumeneminen ja luontokato aiheuttavat.
– Pandemiat, kuivuus, maastopalot ja tulvat ovat yleisiä. Helleaallot lisäävät kuolemia. Ympäristö on saastunut ja meret ovat täynnä roskalauttoja. Ekologinen romahdus on murentanut samanaikaisesti sosiaalista ja taloudellista järjestelmää, selonteko hahmottelee.
– Globaalitalous on kriisiytynyt, kauppasodat ja blokkipolitiikka ovat normaalitila. Kehittyneissä talouksissa elintaso laskee, haavoittuvimmat maat sortuvat ja äärimmäinen köyhyys lisääntyy. Monet maat eivät enää pysty huolehtimaan kansalaisten perustarpeista, selonteko jatkaa.
Pahimmassa tapauksessa myös Euroopassa nähtäisiin nälkää ja Etelä-Euroopasta pyrittäisiin maahanmuuttajina pohjoiseen.
– Arvoissa ja asenteissa korostuvat epäluuloisuus, itsekeskeisyys ja eristäytyneisyys. Ihmiset tavoittelevat keskinäisissä suhteissaan omaa etuaan ja toisten hyödyntämistä, selonteossa ennakoidaan.
Välimaastossa teknojättejä ja blokkiutumista
Muut kaksi skenaariota hahmottelevat teknojättien maailmaa tai blokkien maailmaa.
Blokkien maailmassa kilpailtaisiin eri alueiden välillä niin raaka-aineista, teknologioista kuin geopoliittisesta vaikutusvallasta.
– Politiikka on kansallisiin intresseihin perustuvaa ja nationalistinen ajattelu ja toimet korostuvat. Arktisen alueen kilpailu on kiristynyt blokkien välillä, kriisit sekä konfliktit maailmalla kasvavat. Maailmantalous alueellistuu. Ilmastokriisin vaikutukset aiheuttavat suuria taloudellisia menetyksiä kaikille, selonteko kuvaa blokkien maailmaa.
Teknojättien maailmassa globaalit suuryritykset ovat kasvattaneet valtaansa.
– Teknojäteillä on omia digitaalisia talousjärjestelmiä ja ne hallitsevat merkittäviä osia maailman infrastruktuureista. Kiinan ja kiinalaisen teknologian painoarvo kasvaa.
– Tekoäly on saavuttanut korkean tason, ja mullistanut työtä ja työn tekemisen tapoja ja nostanut työn tuottavuutta. Varallisuuserot kasvavat globaalisti ja merkittävä osa ihmisistä syrjäytyy, selonteko sanoo teknojättien maailmasta.