Varsinainen päätös EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteen hyväksymisestä siirtyy.
EU:n ympäristöministerit kokoontuivat torstaina Brysseliin keskustelemaan EU:n uudesta ilmastotavoitteesta, joka on kohdannut vastarintaa jäsenmaissa.
Yhdeksän tuntia kestäneen ja iltamyöhään venyneen kokouksen jälkeen ministerit saivat sovittua kompromissina julkilausuman, jossa maat ilmaisivat tahtotilansa leikata päästöjä vuoteen 2035 mennessä 66–72,5 prosentin välillä vuoden 1990 tasoon nähden.
EU-puheenjohtajamaa Tanskan tavoite oli alun perin, että jäsenmaat saisivat sovittua EU-komission esittämästä vuoden 2040 ilmastotavoitteesta, joka tarkoittaisi kasvihuonekaasujen leikkaamista 90 prosentilla vuoden 1990 tasosta.
Sen pohjalta EU-maiden olisi pitänyt sopia kunnianhimoisesta vuoden 2035 tavoitteesta, joka muodostaisi EU:n yhteisen kannan seuraavaan YK:n ilmastokokoukseen Brasiliassa.
Tavoite on kuitenkin kohdannut vastustusta osassa sellaisiakin jäsenmaita, jotka ovat aiemmin suhtautuneet ilmastotoimiin myönteisesti. Esimerkiksi Ranska vaati ennen kokousta, että keskustelu ilmastotoimista käydään ensin EU:n päämiestasolla eli käytännössä EU:n seuraavassa huippukokouksessa lokakuussa. Myös Saksa asettui tukemaan asiaa.
Se, mitä Ranska tarkalleen ottaen neuvotteluista haluaa, on ollut kysymysmerkki myös Brysselin diplomaattien parissa.
Toiminnan taustalla on arvioitu olevan Ranskan vaikea poliittinen tilanne, jossa presidentti Emmanuel Macronia huolettaa ilmastotoimia vastustavien laitaoikeistolaisten voimien nousu politiikassa. Saksassa tilanne on taas nostanut huolta teollisuuden kilpailukyvystä.
Saksan ympäristöministeriön valtiosihteeri Jochen Flasbarth vakuutti kuitenkin torstaina, että Saksa tukee komission tavoitetta 90 prosentin päästövähennyksistä, mutta haluaa käydä ensin asiasta keskusteluita jäsenmaiden kanssa.
– On täysin ymmärrettävää, että myös valtioiden päämiehet käsittelevät näin tärkeän päätöksen, joka vaikuttaa Euroopan rakennepolitiikkaan seuraavien 15 vuoden ajan.
Suomi tukee
Suomi tukee EU:n ilmastotavoitetta päästöjen leikkaamisesta 90 prosentilla. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) sanoi kokoukseen saapuessaan, että Suomen näkökanta on, että kilpailukyky ja ilmastonmuutoksen torjunta kulkevat käsi kädessä.
– Mielestäni on tärkeää, että meillä on yhteinen viesti YK:ssa. Meidän on vaikea vaatia toimenpiteitä kansainvälisiltä kumppaneiltamme, jos emme toimi itse.
Kokouksen jälkeen Multala totesi pitävänsä myös yhteisen julkilausuman aikaan saamista hyvänä, jotta EU voi puhua yhteisellä äänellä ensi viikolla YK:n yleiskokouksessa, jossa maiden on toivottu esittelevän ilmastokantojaan ennen virallista ilmastokokousta.