Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä ei toistaiseksi ole pystytty merkittävästi vähentämään. Yksi iso ongelma on ollut se, että maatalouden ilmastopäästöistä ei ole ollut tarkkaa tutkimustietoa. Nyt tilanne on paranemassa. Helsingin Viikin pelloille on juuri valmistunut uusi mittausasema, jossa tutkitaan maatalouden ilmastovaikutuksia.
Helsingin yliopiston Viikin koetilan pellolle on pystytetty suuri määrä erilaisia mittalaitteita. Niiden avulla saadaan tietoa siitä, vapautuuko pellosta kasvihuonekaasuja vai onko pelto hiilinielu, joka sitoo päästöjä.
– Täällä mitataan kasvihuonekaasujen päästöjä eli kaikkien kolmen kaasun, hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin päästöjä tästä nurmelta, kertoo Helsingin yliopiston maaperä- ja ympäristötieteen professori Mari Pihlatie.
Säätila ja viljelytoimenpiteet vaikuttavat
Maatalouden osuus Suomen ilmastoa lämmittävistä kasvihuonekaasupäästöistä on 14 prosenttia, joten sillä on suuri merkitys, ovatko pellot kasvihuonekaasujen lähteitä vai nieluja.
– Me toivomme, että maatalousympäristöt muuttuisivat lähteestä nieluiksi. Tarvitaan tietoa jokapäiväisestä ja jokatuntisesta hiilen vaihdosta ja siitä, miten olosuhteet vaikuttavat. Eikä puhuta pelkästään hiilidioksidin vaihdosta. Myös muut kasvihuonekaasut ovat tärkeitä, esimerkiksi dityppioksidi voi olla hyvin merkittävä lannoituksen yhteydessä, toteaa Pihlatie.
Yleisesti ottaen kasvipeitteisyys sitoo hiiltä ja maan muokkaaminen saa hiilen karkaamaan maasta. Sen lisäksi monet muut tekijät, muun muassa säätila ja viljelytoimenpiteet vaikuttavat pellon hiilitaseeseen.
