Maatalouden ilmastovaikutuksia mitataan Helsingissä – "Toivomme, että maatalousympäristöt muuttuisivat hiilen lähteestä hiilinieluiksi"

2:02
Helsingin yliopiston uusi mittausasema paljastaa, missä olosuhteissa pelto on hiilinielu ja milloin se on päästölähde.

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä ei toistaiseksi ole pystytty merkittävästi vähentämään. Yksi iso ongelma on ollut se, että maatalouden ilmastopäästöistä ei ole ollut tarkkaa tutkimustietoa. Nyt tilanne on paranemassa. Helsingin Viikin pelloille on juuri valmistunut uusi mittausasema, jossa tutkitaan maatalouden ilmastovaikutuksia. 

Helsingin yliopiston Viikin koetilan pellolle on pystytetty suuri määrä erilaisia mittalaitteita. Niiden avulla saadaan tietoa siitä, vapautuuko pellosta kasvihuonekaasuja vai onko pelto hiilinielu, joka sitoo päästöjä. 

– Täällä mitataan kasvihuonekaasujen päästöjä eli kaikkien kolmen kaasun, hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin päästöjä tästä nurmelta, kertoo Helsingin yliopiston maaperä- ja ympäristötieteen professori Mari Pihlatie.

Säätila ja viljelytoimenpiteet vaikuttavat

Maatalouden osuus Suomen ilmastoa lämmittävistä kasvihuonekaasupäästöistä on 14 prosenttia, joten sillä on suuri merkitys, ovatko pellot kasvihuonekaasujen lähteitä vai nieluja.

– Me toivomme, että maatalousympäristöt muuttuisivat lähteestä nieluiksi. Tarvitaan tietoa jokapäiväisestä ja jokatuntisesta hiilen vaihdosta ja siitä, miten olosuhteet vaikuttavat. Eikä puhuta pelkästään hiilidioksidin vaihdosta. Myös muut kasvihuonekaasut ovat tärkeitä, esimerkiksi dityppioksidi voi olla hyvin merkittävä lannoituksen yhteydessä, toteaa Pihlatie.

Yleisesti ottaen kasvipeitteisyys sitoo hiiltä ja maan muokkaaminen saa hiilen karkaamaan maasta. Sen lisäksi monet muut tekijät, muun muassa säätila ja viljelytoimenpiteet vaikuttavat pellon hiilitaseeseen.

– Siihen lähteeseen ja nieluun vaikuttavat olosuhteet: Onko lämpöä? Onko valoa? Onko kosteutta? Kaikki ne yhdessä vaikuttavat siihen taseeseen ja sitä me nyt mitataan, selittää Pihlatie.

Maanviljelijöistä hiilikauppiaita

Esimerkiksi se, ovatko Viikin pellot juuri nyt hiilinielu vai hiilen lähde, ei ole aivan selvää ennen kuin mittaustuloksia saadaan.

– Tämä on hiilinielu niin kauan kuin tässä nurmea kasvaa. Nythän tässä on nurmi leikattu, jolloin on vähän kiikun kaakun tilanne eli kuinka paljon se saa valoa ja yhteyttää. Nurmihan yleensä sitoo hiiltä paljon kasvavaan biomassaan ja osan tuonne maaperään, kuvailee Pihlatie. 

Tällä hetkellä Suomen pelloilta vapautuu hiilidioksidia, mutta kunhan uutta tutkimustietoa saadaan, voidaan löytää keinot muuttaa pellot hiilinieluiksi. Tulevaisuudessa maanviljelijät voisivat esimerkiksi käydä hiilikauppaa peltomaahan sidotulla hiilellä.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja