Maaperän hiilensidonta ilmastonmuutoksen hillitsijänä on pääaiheena, kun EU maiden maatalousministerit tapaavat Helsingissä epävirallisessa kokouksessaan 22.-24.9.
Eri viljelymenetelmien kautta voidaan sitoa huomattavia määriä hiiltä maaperään, sanovat sekä poliitikot että viljelijät.
Espoolainen maanviljelijä Magnus Selenius ryhtyi luomuviljelijäksi noin 30 vuotta sitten.
– Maaperän pieneliöt eivät voineet hyvin. Päättelin sen siitä, kun ei enää ollut lokkeja pellolla syömässä kastematoja tai mitä ikinä syövätkään, hyönteisiä, Selenius toteaa MTV Uutisille.
Seleniuksella on noin 100 hehtaaria peltoa Espoon Röylässä. Seleniuksen mukaan yksi tärkeimmistä asioista on pitää pellot vihreinä ympäri vuoden. Tällä tavalla maaperä voi mahdollisimman hyvin, sekä sitoo hiilidioksidia ilmakehästä.
– Jos maata muokataan, mikrobit menevät lepotilaan eivätkä ruoki maaperää, Selenius kertoo.
Pelloilla kasvaa monta eri lajiketta koska eri maaperän mikrobit hyötyvät eri kasveista.
– Tässä on ruohoa, apiloita, kuminaa, sikuria, cameliinaakin. Nämä jäävät kasvamaan ja ruokkimaan maaperän mikrobeja koko syksyn. Toivotaan että ilma pysyy lämpimänä, Selenius toteaa.
Maaperässä potentiaalia
Maaperässä on valtava potentiaali mitä tulee hiilensidontaan. Tätä halutaan, että maanviljelijät ottavat huomioon koko EU:ssa.
EU maiden maatalousministerit tapaavat Helsingissä sunnuntaista tiistaihin. Kokouksen pääaiheena on nimenomaan maaperän hiilensidonta.
Suomen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) toimi kokouksen isäntänä.
– Nyt me täällä etsimme ja esittelemme keinoja jolla hiilensidontaa voitaisiin vielä tehostaa tästä eteenpäin. Viljelijöillä ja metsänomistajilla on ässät hihassa, Leppä painottaa MTV Uutisille.
Magnus Selenius on tyytyväinen siihen, että maaperän hiilensidonta on kokouksen keskiössä.
– Se on hyvä, että siihen on herätty korkeallakin taholla. Ei ajatella että se on yhden ja toisen viherpipertäjän mietintöjä, vaan laajalti mietitään, että tässä on mahdollisuus. Eikä vain ilmaston kannalta vaan myös viljelijän kannalta, että viljelijä voi tehdä omaksi hyväkseen tätä, Selenius sanoo.
Kuinka paljon lisää hiiltä maaperä ja metsät voivat sitoa, kukaan ei vielä osaa arvioida.
Suomen ruoantuotannon puhtaus on valttia
Helsingin kokouksessa puhutaan myös maataloustukien tulevaisuudesta. Suomen maatalouden valtteja nostetaan myös esille kokouksen aikana ministeri Lepän toimesta. Suomessa ei ole kovin paljon eläin- tai kasvitauteja, kuten muualla maailmassa.
– Me emme käytä antibiootteja, kun aivan olemattoman vähän. Me emme käytä hormoneja kasvatukseen ja niin edelleen. Meillä on sioilla saparot ja kanoissa nokat, mikä ei ole tavanomaista maailmalla. Sen vuoksi ehdottomasti on paikkansa suomalaiselle ruoantuotannolle jatkossakin. Tämän me kyllä hyvin selkeästi jälleen kerran kerromme kollegoille, Leppä lopettaa.