Maasto syttyy nyt herkästi

Palomestari Timo Tähtinen Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta kertoo metsäpalojen syttyvän useimmiten ihmisten harkitsemattomasta toiminnasta.

- Vaikka ympäristö on kovin kuivaa, niin siitä huolimatta sytytellään jopa nuotioita. Niiden sammuttamisessakaan ei olla usein tarpeeksi tarkkoja, vaan tuli saattaa jäädä hiillokseen kytemään jopa päiväkausiksi.

Tähtisen mukaan metsäpalovaroituksen aikana avotulta ei pidä tehdä, ja tulentekopaikoillakin on käytettävä tervettä järkeä. Kuivalla kelillä palo voi syttyä pienestäkin kipinästä. Esimerkiksi poltettavan puulajin valinnalla pystyy vaikuttamaan kipinöintiin huomattavasti. Pihkainen kuusi esimerkiksi kipinöi poltettaessa reilusti.

Huolimattomuuden ohella myös ukkonen aiheuttaa jonkin verran metsäpaloja. Yli pyyhkäisevästä ukkosrintamasta lyönyt salama saattaa jäädä kytemään niin ikään päiväkausiksi. Kuumalla kelillä sade ei imeydy maaperään vaan kuivaa hetkessä pois. Pienet ukkoskuurot eivät siis vielä päätä metsäpalovaroitusta.

- Näillä keleillä toivoisin ihmisiltä vähän valppautta. Jos metsästä nousee ohuita savukiehkuroita, on niihin tärkeä reagoida nopeasti, Tähtinen kertoo.

Viikonloppu ajoi palokunnat liikkeelle

Pelastuslaitokset saivat viikonlopun aikana useita kymmeniä hälytyksiä pienemmistä ja isommista maastopaloista.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa Juuassa maastopalo levisi sunnuntaina kesämökkiin ja tuhosi sen täysin. Tohmajärvellä puolestaan paloi noin kahdeksan hehtaaria kangasmaastoa lauantaina. Palon sytyttäjäksi epäillään salamaa.

Lisäksi Varsinais-Suomessa Kustavissa tuhoutui lauantaina kaksi hehtaaria heinäpeltoa.

Metsäpalovaroitus on voimassa Suomen etelä- ja keskiosassa sekä Kainuun maakunnassa ja miltei koko Pohjois-Pohjanmaalla. Lisäksi varoitus koskee Kemiä, Keminmaata, Simoa ja Ranuaa.

(MTV3 - STT)