Koronapandemia on pistänyt maailman johtajat testiin, jossa moni on kompuroinut näyttävästi. Viiden johtavan maan, Kiinan, Yhdysvaltojen, Venäjän, Britannian ja Brasilian johtajat ovat kaikki toimineet tavoilla, jotka eivät ole olleet omiaan valamaan luottamusta maiden kriisinhoitokykyihin.
Suurten maiden johtajia näyttää yhdistävän ainakin hidas herääminen epidemian vakavuuteen. Viruksen lähtömaa Kiina yritti useiden mediatietojen mukaan lakaista virustartunnat ensin maton alle hiljentämällä niistä varoittaneita lääkäreitä. Kun torjumistoimiin viimein ryhdyttiin, laajat karanteenit vaikuttivat tehokkailta.
Kiinan viime aikoina raportoimat matalat tartuntaluvut ovat kuitenkin herättäneet epäilyksiä siitä, pelaako maa lainkaan avoimin kortein. Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump kuittasi taudin ensin flunssaksi, mutta kun tautitapausten määrä maaliskuussa kasvoi, hän muutti taktiikkaa. Kieltäessään matkustamisen Schengen-maista Yhdysvaltoihin Trump nimitti koronaa "ulkomaiseksi virukseksi" ja on pitänyt sitkeästi esillä ajatusta, että virus on tuontitavaraa ja kriisi muiden, kuten Kiinan ja Maailman terveysjärjestön WHO:n, syy.
Poliittisen maantieteen professori Anssi Paasi Oulun yliopistosta toteaa, ettei Trumpin taktiikka korostaa viruksen vierasmaalaisuutta ole mitenkään uusi keksintö.
– Tällaisesta on merkkejä jo 1400-luvulta, jolloin kuppaa nimitettiin Ranskassa italiantaudiksi ja Ranskan ulkopuolella ranskantaudiksi, hän toteaa.
Huolettomuus oli koitua Johnsonin kohtaloksi
Britannian pääministeri Boris Johnson kuuluu Trumpin tavoin johtajiin, joiden havahtuminen koronatilanteeseen on vienyt aikaa. Vielä maaliskuun alussa Johnson vakuutti, että elämänmeno voi jatkua normaalina, kunhan muistetaan huolehtia käsien pesusta. Hän itse jatkoi kättelemistä, myös koronaviruspotilaita hoitavassa sairaalassa, ja sairastui tautiin vakavasti.
Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia on arvosteltu koronakriisissä näkymättömyydestä ja kyvyttömyydestä empatiaan. Vielä maaliskuun loppupuolella hän vakuutti tilanteen olevan Venäjällä hallinnassa, mutta joutui pyörtämään puheitaan, kun koronatapausten määrä kasvoi erityisesti Moskovassa. Venäjän alhaiset tartuntaluvut ovat silti herättäneet epäilyksiä siitä, ettei niihin voi luottaa.
– Tässä mennään kaiken kaikkiaan hyvin epävarmalla pohjalla, eiväthän luvut Suomessakaan ole täydellisiä, Paasi toteaa.
"Ei ole paluuta aivan samaan kuin ennen"
Brasilian presidentti Jair Bolsonaro on luonut itselleen profiilia vastustamalla näyttävästi oman maansa koronarajoituksia. Hiljattain Bolsonaro, entinen asevoimien kapteeni, osoitti tukensa mielenosoittajille, jotka vaativat armeijaa puuttumaan karanteenipolitiikkaan.
– Olen täällä, koska uskon teihin. Te olette täällä, koska uskotte Brasiliaan. Emme halua neuvotella mistään, haluamme toimia Brasilian hyväksi, hän kannusti mielenosoittajia.
Paasin mukaan kriisi on ollut omiaan nostattamaan koronanationalismia, joka näkyy myös maiden johtajien käytöksessä. Kriisin aikana kansalaiset tukeutuvat valtioihin ja vaatimus solidaarisuudesta korostuu. Tilanne voi antaa valtioiden johtajille myös mahdollisuuden viedä toimintaansa entistä autoritaarisempaan suuntaan.
– Ei ole paluuta enää aivan samaan kuin ennen. Protektionismi ja rajojen kontrolli ovat nyt täällä, mutta toki toivotaan, että se on vain tilapäistä.