Osa presidentti Joe Bidenin ajamista uudistuksista on sekä kunnianhimoisia että vihattuja.
Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin kuherruskuukausi kannatuslukujen kanssa on ohi. Suosion lasku on toki tyypillistä, mutta Helsingin yliopiston yliopistonlehtorin Rani-Henrik Anderssonin mukaan lasku on ollut ”nopeaa ja jyrkkää”.
Syitä on helppo luetella. Afganistan on vielä tuoreessa muistissa ja koronaviruksen leviämisen estäminen ei ole sitten kuitenkaan oikein onnistunut. Bidenin kaavailemilta uudistuksilta puolestaan puuttuu laaja tuki.
Aloitetaan Afganistanista. Jo entiset presidentit Barack Obama ja Donald Trump yrittivät vetää sotilaat pois Afganistanista. Obama ei tempussa onnistunut, mutta Trumpilta perimäänsä suunnitelmaa Biden pitkälti noudatti.
– Mutta ehkä vetäytymisen voi tiivistää, että "ei näin, ei tällä tavalla". Monet ovat olleet kyynisiä, että tältähän se lopputulema saattaa näyttää, mutta ei niin että 13 amerikkalaissotilasta kuolee lähtiessä ja maa jää kaaokseen, MTV Uutisten Maailma & Kotimaa -toimituksen päällikkö Mirja Kivimäki sanoo.
– Viimeiset kuvat ovat helikopteri suurlähetystön katolla ja ihmiset roikkumassa henkensä edestä lentokoneiden pyörissä. Eihän se mitenkään pitäisi näyttää tältä, Kivimäki jatkaa.
Vaikka Talebanin nopea eteneminen Kabuliin, afgaanihallinnon kaatuminen ja evakuointikaaos näyttivät pahalta, pyrki presidentti Biden puhumaan tilanteen tiedotustilaisuuksissa parhain päin.
– Se vain kuulosti selittelyltä, Kivimäki toteaa.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Jälkikäteen voi myös todeta, että vetäytymisajankohdaksi olisi ollut viisasta valita jokin muu kuin syyskuun 11. päivän terrori-iskujen 20-vuotispäivän läheisyys.
– Afganistaniin lähdettiin pelastamaan maata terroristeilta. 20 vuotta myöhemmin lähdetään täydessä kaaoksessa ja palataan Talebanin kannalta alkupisteeseen. Kyllä se ajoitus pahalta näyttää, Kivimäki sanoo.
Yhdysvallat lähemmäs Suomen mallia?
Bidenin astuessa Valkoiseen taloon oli ensimmäisenä ohjelmassa monien Trumpin linjausten peruminen.
Omiakin ajatuksia Bidenin hallinnolla toki on, mutta niiden toteuttaminen ei ole helppoa. Aikakin on käymässä vähiin, sillä niin sanotut välivaalit ovat tulossa. Jos republikaanit voittavat, voidaan radikaalit uudistukset suosiolla unohtaa.
Ulkopoliittisen instituutin vierailevan tutkijan Maria Annalan mukaan johtavana ajatuksena näissä uudistuksissa on muovata Yhdysvalloista hieman Suomea muistuttava valtio, jossa yhteiskunta tarjoaa nykyistä laajemmin turvaverkkoja. Moiset ideat taas eivät tunnetusti republikaanien keskuudessa riemunkiljahduksia kirvoita.
– Yhteiskunta yrittää aktiivisesti hillitä epätasa-arvoa. Tämä on tunteikas asia. Monet kokevat, että niin ei pitäisi tehdä, Annala sanoo.
Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Rani-Henbrik Andersson on samoilla linjoilla.
– Yhdysvalloissa on tosi iso määrä ihmisiä, jotka vastustavat kaikkea liittovaltion holhousta, Andersson toteaa.
Korona kummittelee edelleen
Mitä taas koronavirukseen tulee, Bidenin hallinnon lupaukset reippaasta rokotuskampanjasta ovat kyllä sikäli onnistuneet, että rokotteita on ollut rutkasti saatavilla.
Rokotteiden ottajista vain on ollut pulaa, sillä alkuvuoden jälkeen Yhdysvaltain rokotuskattavuus on kasvanut laiskanpuoleisesti. Kaksi rokotetta on annettu 54 prosentille yli 12-vuotiaista, kun vähintään kerran rokotettuja on 64 prosenttia. Suomessa vastaavat luvut ovat 59 ja 73.
Koronaviruksesta johtuvat kuolemat puolestaan ovat kivunneet nopeasti elokuun alusta lähtien. Viimeisen seitsemän päivän aikana Yhdysvalloissa on kuollut koronaan keskimäärin noin 2000 ihmistä päivittäin. Yhdysvalloissa onkin alettu puhua "rokottamattomien pandemiasta", joka on terminä levinnyt rantautunut myös Suomeen.