Tuoreessa teoksessa sukelletaan pandemian vaikutuksiin kuudessa eri Euroopan maassa. Huomiota herätti muun muassa äärioikeiston toimet sekä keskiluokan ahdingon painottaminen.
Toimittaja Jussi Lankinen huomasi, että koronapandemian aikana media keskittyi kirjaamaan tartunnan saaneiden ja kuolleiden lukumääriä. Siksi tapahtumien juurisyyt, hallitusten päätökset ja niiden seuraukset jäivät vailla tarkempaa analyysiä.
Toinen yhteinen piirre ympäri Euroopan oli se, että media keskitti huomionsa keskiluokkaan ja siihen, kuinka pandemia vaikutti keskiluokan elämään.
– Köyhät ja syrjäytyneet siirtolaiset jäivät kuuntelematta, Jussi Lankinen sanoo Huomenta Suomen haastattelussa.
Esimerkiksi Espanjassa julkisessa keskustelussa keskiluokka harmitteli, ettei pääse kakkosasunnolleen liikkumisrajoitusten vuoksi. Kodittomat kokivat tuohtumuksen tarpeettomaksi. Suomessa samaan tapaan keskusteltiin siitä, saako mökille mennä karanteeniin tai etätöihin.
STT:n toimittajana työskentelevän Jussi Lankisen teos Pandemian jäljet – Matkalla muuttuvassa Euroopassa (Gaudeamus, 2023) tarkastelee kuutta esimerkkimaata: Italiaa, Espanjaa, Saksaa, Unkaria, Ruotsia ja Venäjää.
Näistä maista huonosti viruksen vastaisessa taistelussa pärjäsivät liittovaltiot kuten Saksa tai Espanja, joissa valtaa oli hajautettu voimakkaasti alueille. Niissä viruksen leviämisen estäminen oli byrokraattista ja hidasta. Esimerkiksi liikkumisrajoitusten vaikutukset jäivät kehnoiksi, jos naapurialue ei asettanut samoja rajoituksia omille asukkailleen.
Äärioikeisto ratsasti pandemialla
Teoksessa Lankinen syväluotaa myös sitä, kuinka äärioikeisto on ratsastanut koronapandemialla, esimerkiksi soluttautumalla koronaskeptikoihin ja salaliittoteoreetikoihin Saksassa.
– Mielenosoituksissa koronaskeptikot rekrytoivat väkeä omiin joukkoihinsa. Sen myötä äärioikeisto on vahvistunut ja radikalisoituneita ihmisiä on enemmän kuin ennen pandemiaa, Lankinen sanoo.
Etnonationalistit myös levittivät valeuutisia sosiaalisessa mediassa, etenkin Telegramissa, jonka suosio pandemian aikana kasvoi räjähdysmäisesti.
Sen sijaan onnistumiseksi Lankinen katsoo sen, kuinka Euroopan maat valjastivat elvyttävän talouspolitiikan käyttöön pandemian vielä riehuessa mantereella.
– Finanssikriisin aikaan vuonna 2008 talouskuri vedettiin liian tiukalle, mikä aiheutti työttömyyttä ja rapautti Etelä-Euroopan terveydenhoitojärjestelmät. Pandemian aikaan käytetty elvyttävämpi politiikka kiistatta pelasti henkiä, Lankinen sanoo.
Vaikka eri maiden toimia on haravoitu jälkikäteen, sen vaikutusten suhteen Lankinen on pessimistinen.
– Tämä on universaali ilmiö, että pandemia oli akuutti sen aikana, mutta sen jälkeen missään ei ole palattu asioihin. On analysoitu hyvin, mitä virheitä on tehty, mutta niitä ei ole korjattu missään.
Uuteen terveydenhuollon kriisiin ei olla vieläkään varauduttu riittävän hyvin, ja maat ovat keskittyneet jättämään koronaviruksen historiaan, Lankinen kirjassaankin kirjoittaa. Myös Venäjän aloitettua hyökkäyksensä Ukrainaan koko Euroopan huomio kääntyi rokotteista ammuksiin.