Tuoreessa teoksessa sukelletaan pandemian vaikutuksiin kuudessa eri Euroopan maassa. Huomiota herätti muun muassa äärioikeiston toimet sekä keskiluokan ahdingon painottaminen.
Toimittaja Jussi Lankinen huomasi, että koronapandemian aikana media keskittyi kirjaamaan tartunnan saaneiden ja kuolleiden lukumääriä. Siksi tapahtumien juurisyyt, hallitusten päätökset ja niiden seuraukset jäivät vailla tarkempaa analyysiä.
Toinen yhteinen piirre ympäri Euroopan oli se, että media keskitti huomionsa keskiluokkaan ja siihen, kuinka pandemia vaikutti keskiluokan elämään.
– Köyhät ja syrjäytyneet siirtolaiset jäivät kuuntelematta, Jussi Lankinen sanoo Huomenta Suomen haastattelussa.
Esimerkiksi Espanjassa julkisessa keskustelussa keskiluokka harmitteli, ettei pääse kakkosasunnolleen liikkumisrajoitusten vuoksi. Kodittomat kokivat tuohtumuksen tarpeettomaksi. Suomessa samaan tapaan keskusteltiin siitä, saako mökille mennä karanteeniin tai etätöihin.
STT:n toimittajana työskentelevän Jussi Lankisen teos Pandemian jäljet – Matkalla muuttuvassa Euroopassa (Gaudeamus, 2023) tarkastelee kuutta esimerkkimaata: Italiaa, Espanjaa, Saksaa, Unkaria, Ruotsia ja Venäjää.
Näistä maista huonosti viruksen vastaisessa taistelussa pärjäsivät liittovaltiot kuten Saksa tai Espanja, joissa valtaa oli hajautettu voimakkaasti alueille. Niissä viruksen leviämisen estäminen oli byrokraattista ja hidasta. Esimerkiksi liikkumisrajoitusten vaikutukset jäivät kehnoiksi, jos naapurialue ei asettanut samoja rajoituksia omille asukkailleen.