Näin pieni koronavirus pilasi Putinin suuret suunnitelmat – millainen on Venäjän tulevaisuus? "Jotain pitää tehdä"

Hänen mukaansa paljon riippuu jatkossa siitä, millaisiin toimiin kyselyissä selvästi kansalaisten luottamusta menettänyt Putin päättää ryhtyä asemansa vahvistamiseksi.

– Nykylinjalla ei voi jatkaa ja jotain pitää tehdä, mutta minulla vahva epäily siitä, että kun tehdään jotain, se vain syventää ongelmia, Lassila ennustaa.

Lassilan mukaan hallinnossa muun muassa elätellään toiveita lykkääntyneen perutuslakiäänestyksen järjestämisestä jo kesäkuussa, mikä vaikuttaa nykyisessä epidemiatilanteessa oudolta ajatukselta.

Äänestys ei ole muodollisesti välttämätön, mutta Putinille siitä on tullut suoranainen pakkomielle, vaikka mahdollisuus nöyryyttävään lopputulokseen kasvaa koko ajan.

– Sopivaa ajankohtaa on hyvin vaikea löytää. Mitä pidemmälle äänestys venyy, sitä vaarallisemmaksi se käy, koska talousongelmien koko vaikutus alkaa tuntua syksyllä, Lassila arvioi.

Talouden puskurirahastot hupenevat

Kriisiviestintä ei ole Lassilan mukaan koskaan ollut Venäjän perillisen Neuvostoliiton vahvoja puolia ja Putin on tästä hyvä esimerkki.

Harvakseltaan esiintyneen presidentin viesti on ollut ristiriitainen, kun hän on kuvannut tilannetta yhtäältä huolestuttavaksi mutta puhunut samalla rajoitusten lieventämisestä.

Putinin mahdollinen yritys sälyttää vastuu ja seuraukset koronakriisin hoidosta alueiden päättäjille ei ole Lassilan mukaan sekään onnistunut.

Putinia enemmän kansalaisten luottamusta on ehkä herättänyt Moskovan pormestari Sergei Sobjanin, joka vaikuttaa puhuvan asioista suoraan niiden oikeilla nimillä.

Hän on vielä kaukana Putinin haastajasta, mutta Lassilan mukaan jo nyt on käynyt selväksi, ettei Sobjaninin nousua näkyvän toimijan rooliin ole katsottu pelkästään hyvällä.

Hallinnon ja eliitin säröily ei vielä Venäjällä näy, mutta sekin on mahdollista, jos kriisin pitkittyminen alkaa uhata yhteiskunnan ja talouden perustuksia.

Niihin kuuluvat Venäjän talouskriisien varalle keräämät puskurirahastot, joita on jo käytetty ruplan arvon puolustamiseen.

– Jos rahastot alkavat huveta erilaisten tulipalojen sammuttamiseen eikä tuloja tule mistään, jotkut poliittiset ryhmät alkavat ilman muuta tulkita tilannetta siten, että nyt pitää säilyttää asemansa mahdollisessa vallanjaossa tai suuremmassa poliittisessa sekaannuksessa, Lassilla pohtii.

Tällaista ei ole hänen mukaansa vielä näköpiirissä, mutta mahdollisten tapahtuminen nopeus saattaa aikanaan yllättää.

Vertailu muihin maihin ei mairittele

Pormestari Sobjaninin Moskova on ollut pahimpana korona-alueena päähuomion kohteena.

Nopeimmin tauti leviää kuitenkin Venäjän syrjäisemmillä alueilla, missä karanteenimääräyksiä ei ole voitu tai haluttu noudattaa eivätkä terveydenhuollon valmiudet ole kummoiset.

– Siellä jälki on todella pahaa, Lassila arvioi.

Toisaalta asenteissa saattaa myös olla aimo annos fatalismia enimmäkseen vanhuksia tappavan taudin suhteen.

Suurin paine hallintoa kohtaa tulee kuolintilastojen sijaan kansalaisten toimeentulon edellytysten heikkenemisestä.

Lassilan mukaan neuvostoajoilta peräisin oleva käsitys venäläisistä sitkeinä huonojen aikojen sietäjinä alkaa olla jo myytti.

Ajat ovat muuttuneet ja odotukset kasvaneet. Tiettyyn elintasoon ja vapauksiin on jo totuttu.

Lassila myös arvioi venäläisten ehtineen kotikaranteenissa seuraamaan muutakin mediaa kuin valtion televisiota, jonka mukaan Venäjällä kaikki on aina paremmin.

Sen sijaan kansalaiset ovat voineet havaita, että saman epidemian kanssa kamppailevissa länsimaissa on Venäjästä poiketen oltu valmiita tukemaan avokätisesti tulojaan menettäneitä työntekijöitä ja palvelusektoria.