Maailman paras kokki kehui puheessaan yllättäen Suomea

Katalonialainen huippukokki Ferran Adrià nosti syyskuun lopussa pitämässään puheessaan esille Suomen hyvänä poikkeuksena. Ferran Adrià sai tänä vuonna kunnian avata Barcelonassa vuosittain järjestettävät suuret La Mercè-festivaalit. Adriá tunnetaan maassaan espanjalaisen ruoan sanansaattajana ja molekyylikeittiön edelläkävijänä. Adrià pyöritti aiemmin maailmankuulua kolmen Michelin-tähden El Bulli -ravintolaa Espanjan Costa Bravalla.

Oman ruokauransa sekä espanjalaisen ruokakulttuurin lisäksi Adrià käsitteli 45 minuuttia kestäneessä puheessaan myös terveellisten elämäntapojen tärkeyttä. Samassa yhteydessä Adrià mainitsi Suomen positiivisena esimerkkinä.

– Ruoalla on suuri merkitys terveyteen. Siihen on tärkeää kiinnittää huomiota, jotta olisimme tulevaisuudessa terveempiä. Muistan, kun alotin urani kokkina ja minulle opetettiin keittiössä, että lautasten on oltava isoja, mutta annosten pieniä. Tätä neuvoa tulisi yhä noudattaa. On oltava varovaisia, mitä pistämme suuhumme.

– Tämän eteen on tietysti tehtävä paljon töitä. Olen puhunut usean maan eri hallitukselle ja sanonut, että terveellisistä elämäntavoista pitäisi tehdä oppiaine kouluihin. Missään maassa ei kuitenkaan tehdä näin, paitsi Suomessa. Se on hienoa. Enkä tarkoita tällä pelkästään ruoanlaiton opettamista, vaikka sekin on erittäin tärkeää.

Suomessa kokonaisvaltainen opetusjärjestelmä

Suomen Opetushallituksen opetusneuvos Marjaana Manninen uskoo Adriàn viitanneen kommenteillaan Suomen kokonaisvaltaiseen opetusjärjestelmään. Terveellisten elämäntapojen ja hyvinvoinnin ympärille on Suomen koulutusjärjestelmässä rakennettu eräänlainen hyvä ja toimiva kolminaisuus: liikunnan, terveystiedon ja kotitalouden oppiaineet. Esimerkiksi terveystieto on maailmalla melko harvinainen oppiaine. Erillisenä, pakollisena oppiaineena terveystietoa opiskellaan Suomen lisäksi vain Irlannissa ja Kyproksella

– Meidän koulujärjestelmässämme hyvinvointi nähdään hyvin laajana ja eri oppiaineiden välistä yhteistyötä tarvitaan kokonaisuuden hallintaan. Meillä on liikunta, jossa on tietysti liikunnan osuus terveellisistä elämäntavoista. Sitten meillä on terveystieto, jossa asioita käydään läpi hieman systemaattisemmin ja kotitalousopetus, joka keskittyy erityisesti perheen ja kotiyhteisön hyvinvointiin, ravitsemukseen ja ruokakulttuuriin.

Kotitalousopetuksen rooli on Mannisen mukaan myös soveltaa tieteen aloja käytännön ja toiminnan tasolle.

– Kotitalous oppiaineena on Suomessa ihan omaa luokkaansa. Muualla keskitytään ehkä enemmän kuluttaja-asioihin ja itse ruokakasvatus on voinut kutistua hyvin pieneksi.

Kouluruokailukin pedagoginen tilanne

Uusi, vuonna 2016 Suomen kouluihin voimaan astuva tuntijako mahdollistaa Mannisen mukaan myös sen, että kotitalousopetusta voidaan antaa oppilaille jo varhaisemmassa vaiheessa koulutaivalta.

Terveellisiin elämäntapoihin keskittyvien oppituntien lisäksi Suomi on toki edelläkävijä myös kouluruokailussa.

– Täytyy muistaa, että meillä on ollut Suomessa jo yli 65 vuotta käytännössä maksuton kouluruokailu, jonka yhteydessä opitaan myös ruokakulttuurista ja terveellisestä syömisestä. Kouluruoka on myös pedagoginen tilanne koulussa, Manninen muistuttaa.

Ferran Adriàn katalaanin kielinen puhe La Mercè-festivaaleilla

Petra Kiiski/MTV3