Liikunta tukee luonnon hyvää vaikutusta. Kuvituskuva.Colourbox.com
Julkaistu 16.10.2014 08:21
Piia Turunen
piia.turunen@mtv.fi
Tutkimus toisensa perään todistaa, että luonto tekee hyvää terveydelle. Mitä hyödyt saadakseen pitää tehdä – katsoa luontodokumentteja, käydä patikoimassa vai muuttaa Nurmijärvelle?
– Tutkimuksissa on todettu, että luonnossa ihmisen verenpaine ja pulssi laskevat, stressitasoa kuvastava kortisolipitoisuus madaltuu ja puolustusjärjestelmän solut aktivoituvat. Lisäksi parasympaattinen hermosto aktivoituu eli ihminen rentoutuu, tutkijatohtori Marjo Tourula Oulun yliopiston Thule-instituutista sanoo.
Tourula on toinen tänä vuonna julkaistun Terveyttä luonnosta -kirjan kirjoittajista. Hän kertoo, että luonnossa koetaan myös vähemmän sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen yhdistettyjä ahdistuksen, surun ja vihan kaltaisia negatiivisia tunteita.
– Luontoympäristöllä on huomattavia stressistä palauttavia vaikutuksia. Siellä oleskellessa parantuvat myös kognitiiviset toiminnot, kuten tarkkaavaisuus ja muisti.
Se, miksi luonnolla on tällaisia vaikutuksia, lienee monen asian summa.
– Luonnossa on paljon elementtejä, joiden ansiosta siellä pystytään rauhoittumaan ja keskittymään omaan toimintaan. Muutokset ovat hitaita ja ihmismäärät ja liikkeet vähäisiä. Toisaalta luonnossa itsetietoisuus myös häviää ja hetkellisten huolten ja rajoitteiden tilalle tulee hyvänolontunne.
– Yksi tärkeimmistä tekijöistä on varmaan hiljaisuus. Ympäristön meluhan on pienhiukkasten jälkeen merkittävimpiä terveysriskejä aiheuttavia ympäristöaltisteita. Oma lukunsa ovat tietysti luonnosta kerättyjen marjojen ja sienten terveysvaikutukset, maisemien ja värien esteettisyys sekä kaikki luonnon äänet ja hajut.
Osana tautien ehkäisyssä
Vaikka luonnolla on terveyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia, se ei ole yksinään mikään tautien eliminoija.
– Sairauksien syntyyn vaikuttavat monet eri tekijät geeneistä elintapoihin, Tourula muistuttaa.
– Omalta osaltaan luonto toki on mukana ehkäisemässä sairauksia. Laajoissa väestötason tutkimuksissa on todettu, että ihmiset, joiden asuinalueilla on enemmän luonto- ja viheralueita, kuolevat keskimäärin vanhempina.
Colourbox.com
Tämä ei tarkoita, että kaikkien keskustoissa asuvien kannattaisi pidempään elääkseen nurmijärviläistyä – ei ainakaan, jos se johtaa pitkiin työmatkoihin autolla.
– Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa on huomattu, että vaikka kaupunki olisi laajalle levittäytynyt ja runsaasti viherympäristöä sisältävä, niin jos siellä vastaavasti ollaan riippuvaisempia autosta, niin hyvät terveysvaikutukset tavallaan kumoutuvat. Tässä näkyy luultavasti liikunnan määrän vaikutus hyvinvointiin.
Pienetkin pistäytymiset auttavat
Luonnon elvyttävä vaikutus on sitä voimakkaampi, mitä enemmän ja pidempään siellä viettää aikaa.
– Jos oleskelee luonnossa vaikka puolitoista tuntia kerrallaan pari–kolme kertaa viikossa, niin se on ihan hyvä määrä. Joissakin tutkimuksissa on huomattu jo viiden minuutin luontoliikunnan vaikuttavan mielialaan. Ihan pienetkin luonnossa pistäytymiset siis auttavat.
– Toki se, mikä on ”riittävää”, on hyvin yksilöllistä. Välillä tarvitaan vähän pidempiaikaisempaa luonnossa olemista, ehkä jopa yöpymistä. Joskus arjessa riittävät pienetkin luontokokemukset. Olisi hyvä, jos vaikka työpäivän aikana pystyisi piipahtamaan jossakin lähipuistossa.
Pitääkö hyödyt saadakseen lähteä kauas asutuksesta erämaahan vai riittääkö rentoutumiseen muutaman puun ja pensaan ympärille rakennettu lähipuisto?
– Molempia tarvitaan. Monesti suomalaisten mielipaikat ovat omien mökkien rannoilla. Vesielementti on suomalaisille tärkeä.
– Ikä voi vaikuttaa siihen, miten pystyy nauttimaan vaikka erilaisista sääolosuhteista tai vuodenajoista. Monet tykkäävät aurinkoisesta säästä, mutta on myös paljon ulkoilijoita, joita vesisade ei haittaa. Tulee mieleen lapset ja kolmivuotias kummityttöni, joka äskettäin seisoi kuralätäkön edessä kuravaatteet päällä ja huuteli kaksoisveljelleen: ”tule, nyt nautitaan, kun mahdollista!”
Pelkkä luontokuvakin hyödyttää
Mielenkiintoista on, että luontohyötyjä saadakseen ei välttämättä edes tarvitse lähteä ulos.
– Joidenkin tutkimusten mukaan jo ikkunasta avautuvalla luontomaisemalla on sairaalaympäristössä hyvinvointiin vaikuttavia ominaisuuksia: leikkauksessa olleet potilaat ovat toipuneet nopeammin. Jopa luontokuva seinällä voi vaikuttaa verenpainetta alentavasti.
Tourula nostaa esille Metsähallituksen sekä Oulun taide- ja mediapajan viimevuotisen projektin.
– Pajalaiset maalasivat psykiatrisen osaston turvahuoneeseen luontokuvan ja veivät sinne lisäksi valokuvasta tehdyn luontotapetin. Henkilökunta on myöhemmin kertonut, että potilaat ovat itse halunneet mennä kuvan viereen rauhoittumaan.
Stefan Grinsted @ Ocularis.dk
Hyvät vaikutukset voivat tulla esiin myös katselemalla luontoaiheisia videoita. Kannattaisiko kaikkien nyt alkaa seurata luontodokumentteja stressistä palautuakseen?
– Tietenkin kaikkein parasta on, jos pääsee oikeasti itse luonnon ympäröimäksi ja kokemaan sen kaikilla aisteillaan. Mutta jos ei pääse, niin joitakin myös video voi auttaa.
Metsässä liikkuminen voi pelottaa
Tourula huomauttaa, että turvallisuuden tunne on ennakkoehto sille, että luontoon ylipäätään pystyy menemään ja siitä nauttimaan.
– Luontoon lähtiessähän täytyy huomioida monia asioita. Patikointiretkellä voi vaikka kaatua tai eksyä tai törmätä hyönteisiin, käärmeisiin tai villieläimiin. Joskus allergiatkin estävät luonnosta nauttimisen ja esimerkiksi keväällä koivumetsään lähtemisen. Säähän nähden epäsopiva vaatetus voi aiheuttaa kylmillä ilmoilla jopa vaaratilanteita.
– Jos metsässä liikkumista pelkää, niin on hyvä totuttautua siihen vähitellen ja sellaisen henkilön kanssa, joka on tottunut metsiin ja tuntee kyseisen alueen. Toki eräoppaidenkin palveluja voi hyödyntää.
Käsitys siitä, että nykyihminen olisi erkaantunut luonnosta, ei Metsäntutkimuslaitoksen vuodelta 2010 peräisin olevien tilastojen perusteella pidä paikkaansa: 96 prosenttia suomalaisista aikuisista harrastaa ulkoilua, keskimäärin kaksi–kolme kertaa viikossa.
– Ulkoilulla tarkoitetaan tässä yhteydessä nimenomaan vapaa-aikana ulkona olemista tai virkistäytymistä sekä luonnossa harrastamista, kuten hiihtämistä.
– Luonnon hyvinvointivaikutukset täytyy huomioida myös yhdyskuntasuunnittelussa. Kuntalaiset ja heidän mielipiteensä on otettava mukaan esimerkiksi puistoja ja niiden kehittämistä suunniteltaessa, Tourula sanoo.
Kuvat: Colourbox.com
Nauti nyt luonnon maisemien parantavasta vaikutuksesta!
