Lukupiirissä luetaan kiehtovia, keskustelua herättäviä kirjoja! Esittelemme viikoittain lukemisen arvoisen kirjan, jonka voit voittaa omaksesi.

Nimi: Tähtikirkas, lumivalkea
Kirjailija: Joel Haahtela
Kustantaja: Otava
Helmiä: 3
Kenelle: Melankoliaan viehtyneille ja runollisesta kielestä pitäville
Ihminen kulkee vuosien halki kuin magneetti, kaikenlaista takertuu mukaan. Ja mistä tuo ajoittain hyökyvä suru? Onko se meihin ommeltu kiinni, jo varhain elämässä? Jotkut repäisevät surun irti, mutta jotkut alkavat vaalia ja kasvattaa koteloa ympärilleen, vuosi vuodelta paksumpaa.
Joel Haahtelan uutuusteos Tähtikirkas, lumivalkea sijoittuu 1800-luvun loppuun ja 1900-luvun ensimmäiseen puolikkaaseen. Tapahtumapaikkoina ovat Pariisi, Berliini ja Kaukoitä. Tarina etenee muistiinpanojen kautta, jotka on rustannut ihmissuhdemaailmassa suuren tragedian kokenut suomalaismies. Hänen jälkeläisensä löytää nämä muistiinpanot vuonna 2012.
Muistiinpanot kirjoittanut tarinan päähenkilö Leo jättää Suomen taakseen ja päätyy toimittajaksi Pariisiin ja Berliiniin. Kirja kuvaa melko onnistuneesti, miten kotimaassaan suuria vastoinkäymisiä kohdannut ihminen lähtee maailmalle pakoon kokemuksiaan. Asiat kuitenkin vaivaavat niin pitkään, kunnes ne on oikeasti käsitellyt läpi. Päähenkilö tuntuu uppoavan vuosien saatossa yhä syvemmälle suruun.
Surumielinen onkin ensimmäinen sana, jolla kuvailisin Tähtikirkasta, lumivalkeaa. Kirja on kiinnostava sukellus raskasmielisen miehen mieleen, mutta toisaalta teos alkoi tuntua omaan makuuni hiukan liian melodramaattiselta. Silti, ei kai ole tarkoituskaan, että kaikkia kirjojen ja tosielämän ihmisiä pystyisi ymmärtämään. Päähenkilö pohtii myös itse kirjoituksissaan raskasmielisyyden ja ylitunteellisuuden problematiikkaa.
