Meri Valkama: Sinun, Margot. WSOY. 2021. 556 s.
Fernando Aramburu: Äidinmaa (suom. Sari Selander). WSOY. 2020. 664 s.
Euroopan historia on yksilöiden ja kansakuntien kipukohtien historiaa.
Historiallisille romaaneille ne ovat ensiluokkainen kehys ja näyttämö. Dramaattisia tapahtumia tihentyneessä, ihmiset tahtoen tai tahtomattaan mukaansa temmanneessa ajassa.
Ranskan tai bolshevikkivallankumouksiin voi sijoittaa ja kirjoittaa kiehtovia, unohtumattomia romaaneja. Lähihistorian tihentymät vievät lukijan omakohtaisiin suoriin kokemuksiin, tai tuntemuksiin siitä, että olin niissä jollakin tavalla mukana.
Hieman iäkkäämpien suomalaisten mieliin ovat lähtemättömästi syväuurtuneet tunne, muistot ja ymmärrys Berliinin muurin murtamisesta. Se oli vähintään sukupolvikokemus, mutta se oli eurooppalainen kokemus.
Kirjailija Meri Valkaman Sinun, Margot ja Baskimaalla syntyneen, nykyään Saksassa asuvan Fernando Aramburun Äidinmaa ovat järkälemäisiä historiallisia romaaneja.
Ne etsivät monitasoisesti vastausta kysymyksiin mitä, ja ennen kaikkea miksi. Kirjat eivät pääty viimeiseen virkkeeseen. Ne jäävät voimallisesti ja lukijan hiljentäen elämään mielen ja sydämen huoneissa.
Lukija on samalla kokenut hyvin intiimiä toisten elämästä ilman tirkistelyä, ja ollut osallisena jotain suurempaa. Vääjäämättä omat elämänkokemukset ja valinnat nousevat mieleen.
Varmaa on vain, että me kaikki ihmiset olemme tavalla tai toisella rikkinäisiä. Se on lopulta huojentavaa, kuin armahdus.
Äidinmaa ja Sinun, Margot ovat kuvauksia ihmisistä tempomassa itseään ja lähipiiriään suurempien aatteiden vaatimusten ja odotusten sylissä, mutta yhtä lailla henkilökohtaisissa ja perhesuhteiden repaleisessa ja partakoneenteriä sisältävissä sielujen verkoissa, joissa aatteet ovat kudelmina.
Toisille aate on kuin pelastava ehtoollisviini, toiset joutuvat sitä pakkonielemään kuin katkeran kuivaa öylättiä.