Lukiolaiset huolissaan koulujen tasoeroista

Suomen Lukiolaisten Liitto on huolissaan koulujen tasoeroista. Sen sijaan Opetushallitusta koulujen erot eivät yllätä. Koulujen erikoistuminen on 90-luvulla aloitettua tietoista politiikkaa.

Viidenkymmenentuhannen jäsenen Lukiolaisten Liiton edusmies on huolissaan syrjäseutujen kouluista.
- Jakautuminen on niin radikaali, et täytyy sille asialle jotain tehdä, ei voi puhua tasa-arvoisesta opetuksesta tai koulutuksesta niin kauan kuin tällaisia vielä löytyy, puheenjohtaja Teemu Koivisto Suomen Lukiolaisten Liitosta kertoo.

Opetushallituksessa lukioiden erot eivät hämmästytä. Oppilaiden vapaus valita koulunsa on ollut tietoista politiikkaa, samoin valtion ohjauksen höllentäminen. Alueiden erot toki huolestuttavat.

- Jos käy niin, että meillä on semmoisia erikoispaikkoja, joista päästään yliopistoon, valtion virkoihin, politiikkaan, talouselämän hyville paikoille, niin onhan se kansakunnan kannalta kurja tilanne, opetusneuvos Ritva Jakku-Sihvonen Opetushallituksesta kertoo.

Kunnat päättävät koulujen painotuksista. Kun esimerkiksi kieltenopetusta supistetaan, lukioikäiset lähtevät naapurikaupunkiin. Syntyy kierre.

- Jotakin tukea pitäisi saada, että vois lukea ns. harvinaisia kieliä myös muualla kuin suurten kaupunkien kouluissa.

Opetushallitus selvitti lukioiden tilan viimeksi kahdeksan vuotta sitten. Selvisi, että neljäkymmentä prosenttia lukioista liikkui yo-tulosten sijoituksissa joka vuosi rajusti. Vain muutama koulu pysyi jatkuvasti parhaiden joukossa.

- Pienessä lukiossa on mahdollista päästä hyviin tuloksiin, se vaatii opettajalta hirveen paljon enemmän tarmokkuutta kuin sellainen ympäristö, jossa virikkeitä on pullollaan ja on vara valita opiskelijoita, Jakku-Sihvonen kertoo

Oppilaiden vanhempien koulutustausta selittää noin kolmanneksen lukion menestyksestä. Hyvät opettajat voivat tehdä ihmeitä, mutta opetustaidon vaikutusta yo-tuloksiin on vaikea tutkia.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat