Lohien outo käytös ihmetytti kalastajia jo alkukesästä, sitten rantaan alkoi ajautua kuolleita kaloja – Tornionjoen kummiin kalakuolemiin etsitään selitystä

Tänä vuonna merkit lohien poikkeavasta käyttäytymisestä näkyivät Tornionjoella jo kesäkuun alussa. 

– Lohet käyttäytyivät hyvin erikoisesti eivätkä väistäneet venettä. Ne olivat passiivisia, eivät osoittaneet minkäänlaista kiinnostusta vieheisiin, kertoo vuosikymmeniä alueella kalastanut Juha Pieskä Huomenta Suomessa.

Pieskä kuvailee, että heikkokuntoiset ja kutuvaelluksen uuvuttamat lohet uivat ympyrää ja alkoivat valua joesta takaisin mereä päin.

– Lopulta niitä rupesi ajautumana rantoihin kuolleena, Pieskä sanoo.

Pieskän mukaan kalojen käytös muuttui ensimmäisen kerran viisi vuotta sitten, vuonna 2014. Sama toistui kahtena seuraavana vuotena ja jälleen tänä vuonna.

Ilmiö näkyy muissakin joissa

Tornionjoen lohien oudolle käytökselle etsitään nyt selitystä Suomessa ja Ruotsissa.

Luonnonvarakeskuksen ohjelmajohtaja Petri Suurosen mukaan käytökselle on esitetty erilaisia spekulaatioita, mutta varmaa selitystä ei ole.

– Samaa on todettu muissakin joissa Itämeren ja myös Atlantin puolella, Suuronen sanoo.

Ensimmäiset sairaat lohet saatiin kesällä laboratorioon ja tuloksia voidaan odottaa syksyn aikana.

Ruokavalio pielessä?

Suurosen mukaan yksi selitys voi olla lohien B1-vitamiinin eli tiamiinin puute, joka johtuu lohien ruokavaliosta.

– Lohet syövät Itämeressä paljon kilohailia, joka on rasvainen kala. Se aiheuttaa metabolisen ongelman, Suuronen sanoo.

Tällainen ruokavalio näkyy lohien poikaskuolleisuudessa. Ensimmäisen kerran tiamiinin puutteen vaikutukset havaittiin Suurosen mukaan jo 1990-luvulla.

Suurosen mukaan kyseessä voi olla myös jokin muu tauti.

Hellekesä pysäytti kalat vuosi sitten

Syyksi on väläytelty myös niin ympäristömyrkkyjä kuin ilmastonmuutosta. Suuronen pitää ympäristömyrkkyjä epätodennäköisenä syynä.

Ilmastonmuutos voi epäsuorasti vaikuttaa lohiin, jos Itämeren ekosysteemi muuttuu. Suurosen mukaan viime kesänä Tornionjoki myös lämpeni niin paljon, että lohet pysähtyivät paikalleen eivätkä lähteneet nousemaan joessa ylöspäin. Suuronen muistuttaa, että pitkässä Tornionjoessa riittää kuitenkin myös viileää vettä lohille, kun mennään pohjoisemmaksi.

Suurosen mukaan kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja selvitetään.

Maailmanlopun mieliala liian aikaista

Suurosen mukaan lohitilanne ei kuitenkaan ole Tornionjoessa niin hälyttävä kuin rantaan ajautuneiden kuolleiden kalojen perusteella voisi ajatella.

– Tornionjokeen nousee vuosittain 50 000–100 000 lohta kudulle. Nyt on tavattu 200-300 sairasta lohta. Se on hyvin pieni osuus kokonaismäärästä. Pääsääntöisesti lohet ovat olleet hyväkuntoisia.

Suurosen mukaan lohien kutualueelle pohjoisempana joessa on noussut tänä vuonna jo enemmän yksilöitä kuin viime tai toissa vuonna. Hänen mukaansa parhaina vuosina lohia voi olla 100 000, nyt 60 000.

– Ymmärrämme huolen, mutta on hieman aikaista olla maailmanlopun mielialalla. Lohta on edelleen mennyt kutualueelle, Suuronen rauhoittelee.