Helsingin suurmoskeijan taustalla olevat rahoitustasot epäilyttävät Ulkopoliittisen instituutin vierailevaa vanhempaa tutkijaa Olli Ruohomäkeä, uutisoi Lännen Media. Artikkeli on julkaistu muun muassa Turun Sanomissa.
Lännen Median mukaan moskeijoiden rahoitus on noussut esiin viime aikaisten terrori-iskujen vuoksi. Viime vuonna uutisoitiin, että Helsinki selvittää suurmoskeijan rahoitusta yhdessä ulkoministeriön kanssa.
Ruohomäki kertoo lehdelle, että moskeijahankkeiden ulkomainen rahoitus on kohdannut entistä enemmän kritiikkiä ympäri Eurooppaa. Huoli tulee Ruohomäen mukaan siitä, että Arabian niemimaista lähtöisin olevalla rahalla on aikaisemmin rahoitettu ideologiaa, joka edistää radikaalia islamistia.
Samanlainen huoli kohdistuu Helsingin suurmoskeijahankkeeseen.
– Pelko on, että sinne tulee imaami, jonka toiminta ja ajattelutavat olisivat hyvin vahvasti kytköksissä salafistiseen sunni-islamin tulkintaan. Tämä keräisi ympärilleen jo ennestään radikalisoituneita suomalaisia, sanoo Ruohomäki Lännen Medialle.
Sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sanoo taas lehdelle, että parhaimmillaan moskeija voisi edistää kotoutumista, pahimmillaan edistää syrjäytymistä.
Suunnittelun rahoittaa Bahrain
Helsingin suurmoskeijahankkeen vuoksi on jo pari vuotta sitten sisäministeriön poliisiosaston lausunnossa nostettiin esiin suurmoskeijan rahoittajan mahdolliset vaikutuspyrkimykset.
Helsingin suurmoskeija ja sen yhteyteen rakennettava kulttuuri- ja palvelukeskus tulee maksamaan enintään 140 miljoonaa euroa. Suunnitteluvaihetta rahoittaa Bahrainin kuningaskunta.
Lännen Media muistuttaa, että Bahrain tulee myös hankesuunnitelmien mukaan koordinoimaan jatkovaiheen rahoituksen.
Suurmoskeijan takana on kolme järjestöä, Suomen Muslimiliitto, Suomen Musliminaiset ja Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus ry. Järjestöt perustivat loppuvuonna Oasis-nimisen säätiön moskeijan edistämiseksi.
Moskeija-säätiö: Puurot ja vellit sekaisin
Osasis-säätiön tiedottaja Pia Jardi ihmettelee uutisointia suurmoskeija-hankkeesta.
Hän kertoo Lännen Medialle, ettei usko siihen, että Suomeen tai Eurooppaan pääsisi tulemaan rahoitusta radikalisimia edistävistä lähteistä.
– Tässä on sekoitettu puurot ja vellit. Puhutaan jostain ajasta ennen syyskuun 11:ttä. Uskonnollinen fundamentaalisuus sekoitetaan terrorismiin, eikä asioista puhuta niiden oikeilla nimillä, sanoo Jardi Lännen Medialle.
Helsingin kiinteistövirastossa pyritään saamaan päätösesitys Helsingin suurmoskeijan tonttiesitykselle keväällä. Tonttiesitys on tällä hetkellä valmistelussa.