Moni Antti Rinteen (sd.) hallituksen hanke on laskettu sen varaan, että työllisyys kasvaa hallituskauden aikana 72,4 prosentista 75 prosenttiin. Ekonomisti Olli Kärkkäinen analysoi tavoitteen riskejä blogissaan otsikolla "Kello käy, mutta työllisyyskasvua ei näy".

Antti Rinteen hallitus on virkakautensa aikana useasti nostanut päätavoitteinaan esiin 75 prosentin työllisyysasteen ja 60 000 työllisen lisäyksen vuoteen 2023 mennessä.

Talousnäkymät ovat kuitenkin heikentyneet keväästä, ja esimerkiksi töihin tai TE-palveluiden pariin patistava aktiivimallin leikkuri on luvattu purkaa. Näin ollen tarvittavien lisätyöllisten määrä saattaa olla lähellä 80 000 käsiparia, kirjoittaa ekonomisti Olli Kärkkäinen.

Kärkkäinen on Nordean yksityistalouden ekonomisti, joka on aiemmin työskennellyt Eduskunnan tietopalveluissa tutkijana. 

– Tämä kaikki pitäisi saavuttaa neljän vuoden aikana, Kärkkäinen päivittelee blogissaan.

Kärkkäinen: Vuoden 2023 tavoite voi peittää pitkän aikavälin

Yksi kotimaisen politiikan kuumista kysymyksistä on viime aikoina ollut kysymys siitä, millä keinoilla hallitus voisi työllisyystavoitteisiinsa päästä.

Hallituksen puolesta esillä ovat olleet esimerkiksi yksityisen palkkatuen kasvattaminen, työperäisen maahanmuuton helpottaminen ja TE-palvelujen kehittäminen.

Kärkkäisen mukaan riskinä on, että vuoteen 2023 tähtäävät "pehmeät" työllisyystoimet eivät jätä tilaa valmistelulle, jolla pidemmällä aikavälillä työllisyys voitaisiin saada 80 prosenttiin.