60 000 uutta työpaikkaa: Tällainen on VM:n kolmen kohdan esitys työllisyystoimista – ja samalla lähtölaukaus syksyn suurimmalle poliittiselle väännölle

Valtiovarainministeriö esittelee tänään keinonsa työllisyyden nostamiseksi. Tiedotustilaisuus alkaa kello 13.

Hallitus tulee päättämään työllisyyttä vahvistavista toimista budjettiriihessä syyskuun puolivälissä. Hallitusohjelman mukaan tämän vuoden budjettiriihessä olisi ollut tarkoitus päättää toimista 30 000 ihmisen työllistämiseksi.

Koronapandemian synnyttämä talouskriisi on kuitenkin luonut oman haasteensa työllisyystoimiin.

Oppositio on arvostellut hallitusta useaan otteeseen työllisyystoimien puutteesta. Tiedotustilaisuudesta voidaankin odottaa lähtölaukausta poliittiselle kiistalle.

Tavoitteena 60 000 työpaikkaa

Ministeriön esityksen mukaan työllisyyden merkittävä kasvu vaatii laajan joukon kunnianhimoisia toisiaan tukevia uudistuksia.

Suomessa työllisyyden kasvattamisessa on VM:n mukaan paljon potentiaalia, etenkin jos tilannetta verrataan muihin Pohjoismaihin. Valtiovarainministeriö esittelee työllisyyspaketissaan ilmiöitä ja toimia, joiden arvioidaan kasvattavan työllisyyttä noin 60 000 henkilöllä. 

Kolmen kohdan malli

Valtiovarainministeriön työllisyyspaketti koostuu kolmesta ilmiökokonaisuudesta. Uudistukset koskevat ikääntyneitä, palveluita ja työttömyysetuuksia sekä opintoetuuksia.

Ikääntyneitä koskevassa kokonaisuudessa VM esittää Ruotsin mallin tapaista uudistusta, jossa väylistä varhaiseläkkeisiin luovuttaisiin.

Tätä muutosta voitaisiin tukea työkykyä vahvistavilla toimenpiteillä.

VM:n mukaan ikääntyneiden työllisyydessä on suurimmillaan eroa Ruotsiin verrattuna jopa 16 prosenttia. 

Palveluiden ja työttömyysetuuksien kokonaisuudessa VM ehdotta uudistusta, jossa uudistettaisiin muun muassa työttömyysturvan työssäoloehto yksinkertaisemmaksi ja automaattiseksi tulorekisteriä hyödyntäen siten, että työttömyysturvan enimmäiskesto kasvaisi työssäolon pituuden mukaan.

Työssäoloehto määrittelee, kuinka kauan työntekijän pitää olla töissä, jotta on oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. 

VM haluaisi panostaa myös työttömien henkilökohtaisiin palveluihin, kuten säännöllisiin haastatteluihin.

Ministeriö esittää työnhakuun porrastettua sanktiomallia. Mikäli työnhaun sääntöjä ei noudata, sanktiot kasvaa laiminlyöntien lisääntyessä.

– Emme halua rangaista, vaan ohjata työnhakijoita, totesi erityisasiantuntija Jukka Mattila tiedotustilaisuudessa. 

Opiskelijoiden opintotuen tuloraja halutaan poistaa

Opintojen kokonaisuudessa VM esittää jopa aikuiskoulutustuen lakkauttamista, jos muita keinoja ei löydy. Yksi keino olisi myös lainapainotteinen aikuiskoulutus. 

Aikuiskoulutustuen ehtoja on muun muassa vähintään kahdeksan vuoden työkokemus ja vähintään vuoden kestänyt päätoiminen työsuhde. 

VM:n mukaan tuki heikentää työllisyyttä.

Yleisessä opintotuessa ministeriö haluaisi poistaa tulorajan.

Opiskelijoilla on myös ollut kolme ylimääräistä kuukautta saada opintotukea ja lainantakausta tavoiteaikaan nähden. VM haluaa poistaa ylimääräiset kuukaudet. 

Vuoden 2020 koronakriisillä on ollut merkittäviä vaikutuksia talouteen ja työmarkkinoihin.

VM toteaa, että lyhyellä aikavälillä talouden ja työllisyyden näkökulmasta merkittävintä on se, kuinka pandemia saadaan pysyvästi hallintaan Suomessa ja maailmanlaajuisesti.

Työmarkkinoiden tehokkuutta lisäävät toimet voivat VM:n mukaan nopeuttaa työmarkkinoiden palautumista kriisin jälkeen. 

Juttu päivittyy.