EK: Rinteen hallituksen arvio palkkatuen työllisyysvaikutuksista liian optimistinen – Häkämies toppuuttelee: "Vaikutus pyörii ennemmin tuhansissa kuin kymmenissä tuhansissa"

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus on arvioinut palkkatuen työllisyysvaikutukset reippaasti yläkanttiin, katsoo Elinkeinoelämän keskusliitto EK.

Palkkatuen käytön lisääminen on tärkeimpiä työllisyystoimia, joista hallitus on jo ehtinyt päättää. Työministeri Timo Harakka (sd.) arvioi viikonloppuna Ylellä, että palkkatuen käyttö voisi kaksinkertaistua, mikä tarkoittaisi 20 000:ta uutta työpaikkaa.

EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan tämä arvio on ylioptimistinen.

– Vaikutus pyörii ennemmin tuhansissa kuin kymmenissätuhansissa, Häkämies sanoi toimittajille tiistaina.

EK:n johtavan asiantuntijan Vesa Rantahalvarin mielestä palkkatuen vaikuttavuus on nykyisin hyvin huono. Palkkatuen avulla työllistyneet pysyvät hänen mukaansa heikosti töissä tukikauden jälkeen.

– Tätä ei tapahdu käytännössä ollenkaan silloin, kun palkkatukea käytetään kunnissa ja valtiolla. Vaikuttavuutta on ainoastaan jonkin verran yksityisellä sektorilla.

Rantahalvarin mukaan osa avoimista työpaikoista täyttyisi ilman palkkatukeakin, ja vastaavasti osa työttömistä saisi töitä myös ilman tukea. Kaikesta kritiikistä huolimatta EK sanoo silti kannattavansa palkkatuen vahvistamista ja sen käytön lisäämistä.

Palkkatuki on työnantajalle myönnettävä taloudellinen tuki, joka käytetään työntekijän palkkaamiseen. Rinteen hallitus on osoittamassa palkkatukeen lisämiljoonia valtion ensi vuoden budjettiin. Lisärahoista päätetään hallituksen budjettiriihessä ensi viikolla.

Hallitus aikoo myös yksinkertaistaa palkkatuen ehtoja, nopeuttaa tuen maksatusta ja houkutella yrityksiä käyttämään tukea. Harakan mielestä järjestelmä on ollut yrityksille aivan liian monimutkainen.

EK lyhentäisi kotihoidontukea

EK:n Häkämies vaatii budjettiriihestä päätöksiä muun muassa työttömyysturvan porrastamisesta. Näin saataisiin EK:n mukaan 20 000 työllistä lisää.

Ehdotus ei ole uusi, sillä EK on pitänyt porrastamista esillä aiemminkin. Samaa keinoa on esittänyt kesän aikana myös oppositiopuolue kokoomus. Sen sijaan työntekijäpuolen suurin keskusjärjestö SAK on jyrkästi torjunut julkisuudessa ajatuksen työttömyysturvan porrastamisesta.

Hallituksen kaavaileman perhevapaauudistuksen Häkämies lyttää "takaperoiseksi uudistukseksi", joka ei lisäisi naisten työllisyyttä.

EK:n mielestä perhevapaiden remontissa pitäisi leikata kotihoidontuen enimmäiskestoa. Tällaista muutosta ei kuitenkaan ole budjettiriihestä odotettavissa, sillä hallitusohjelmaan on kirjattu, ettei kotihoidontukeen kajota.

Yritykset eivät usko hallituksen työllisyystoimiin

EK:n tiistaina julkistaman kyselyn mukaan yritykset eivät luota Rinteen hallituksen kykyyn tehdä työllisyyttä parantavia päätöksiä.

Kyselyyn vastanneista yrittäjistä neljä viidestä ei usko hallituksen kykyyn edistää työllisyyttä. Lisäksi lähes 90 prosenttia vastaajista epäilee, ettei hallitus saavuta tavoitettaan työllisyyden parantamisesta.

– Koetaan, että hallitus ei ole yrittäjämielinen eikä tee päätöksiä, joilla työpaikat lähtisivät kasvuun, Häkämies sanoi.

Yrittäjien usko Rinteen hallituksen työllisyystoimiin on reilusti heikompi kuin Juha Sipilän (kesk.) porvarihallituksen kaudella. Kaksi vuotta sitten 25 prosenttia yrittäjistä sanoi luottavansa hallituksen kykyyn edistää työllisyyttä. Nyt vastaava lukema oli neljä prosenttia.

Rinteen hallituksen keskeisenä tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin tämän hallituskauden aikana. Tavoite vaatii työllisten määrän lisäämistä 60 000 ihmisellä aiempiin ennusteisiin nähden.

EK:n kyselyyn vastasi elo-syyskuussa 411 työnantajayrittäjää, joiden yrityksillä on yhteensä noin 4 800 työntekijää. 

Lue myös:

Lue myös:

    Uusimmat