Kokoomus julkaisi työllisyyslääkkeensä: Ansiosidonnaiseen porrastus, työttömyysputki pois, lisää paikallista sopimista

Kokoomus ehdottaa muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista ja työttömyysputkesta luopumista. Näillä kahdella toimella saataisiin kokoomuksen mukaan yhteensä noin 20 000 työllistä.

Kokoomuksen mielestä ansiosidonnaista pitäisi porrastaa siten, että työttömyysturva olisi työttömyyden alussa nykyistä parempi, minkä jälkeen tukisumma laskisi työttömyyden pitkittyessä. Puolue olisi valmis myös pohtimaan ansiosidonnaisen keston lyhentämistä, jos tukisumma on alkuvaiheessa nykyistä selkeästi suurempi.

Työttömyysputken eli eläkeputken poistamisella kokoomus pyrkisi nostamaan ikääntyneiden työllisyyttä. Nykyisten putkessa olevien asema kuitenkin turvattaisiin.

Työmarkkinajärjestöt laativat jo alkukesästä ehdotuksen, joka nostaisi eläkeputken alarajaa vuodella. Ehdotuksen mukaan eläkeputken alaikärajaa nostetaan 62 vuoteen vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä. Eläkeputken ajatuksena on, että työttömäksi jäänyt ja eläkeikää lähestyvä ihminen voi saada ansiosidonnaista eläkeikään asti.

Kotihoidontuen tilalle hoitoraha

Kokoomus toteuttaisi myös perhevapaauudistuksen, jossa kotihoidontuki korvattaisiin hoitorahalla. Kokoomuksen mallissa tuet riittäisivät täysimääräisinä siihen asti, kunnes lapsi on puolitoistavuotias. Puolitettuina tuet riittäisivät kolmevuotiaaksi asti.

Puolueen mukaan tällainen perhevapaauudistus vahvistaisi naisten työllisyyttä ja työmarkkina-asemaa sekä kannustaisi palaamaan töihin nykyistä aiemmin. Perhevapaauudistus poikisi kokoomuksen papereissa noin 3 000 työllistä lisää.

Kokoomuksen keinovalikoimaan kuuluvat myös muun muassa työn verotuksen keventäminen, paikallisen sopimisen merkittävä lisääminen ja työperäisen maahanmuuton kasvattaminen.

Puheenjohtaja Petteri Orpon mukaan kokoomus on valmis tukemaan jokaista pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen esittämää, todennetusti vaikuttavaa työllisyyskeinoa.

– Julkaisemme työkalupakkimme ehdotukset keskustelunavauksena jo nyt, ennen hallituksen budjettiriihtä, jotta hallituksella olisi aikaa tutustua ehdotuksiin ja hyödyntää niitä omassa työssään, Orpo sanoo tiedotteessa.

Orpo sanoi eilen toimittajille puolue- ja ryhmäjohdon kesäkokouksen yhteydessä Turussa, että kokoomus aikoo haastaa hallitusta "erittäin lujaa". Oppositiopolitiikan kulmakiviksi hän nosti ison roolin ottamisen ja omien ratkaisujen esittämisen.

"Koviakin keinoja tarvitaan"

Kokoomus luettelee avauksessaan kaikkiaan 16 työllistämiskeinoa. Puolueen mukaan työllisyysvaikutukset voidaan luotettavasti arvioida kuudelle ensimmäiselle keinolle, joilla saataisiin lisättyä työllisten määrää 30 000:lla.

Toisen 30 000 työllisen osalta kokoomus sanoo listanneensa vaikuttavia toimia, joilla ajatellaan olevan "vahva positiivinen, mutta vaikeasti arvioitavissa oleva työllisyysvaikutus".

Orpon mukaan työllisyyspolitiikassa tarvitaan koviakin keinoja, jotta nykyistä useampi suomalainen pääsee kiinni työhön. Tämä on Orpon mukaan välttämätöntä laadukkaiden palveluiden turvaamiseksi nyt ja tulevaisuudessa.

– Jos oikoteitä korkeaan työllisyyteen olisi, olisi ne jo löydetty, Orpo sanoo.

Ekonomisti: Puolet työllisyyspaketista toiveiden varassa

Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen arvioi tuoreeltaan Twitterissä, että kokoomuksen ehdottaman työllisyyspaketin "ensimmäiselle puolikkaalle on löydetty joitakin vaikutusarvioita ja jälkimmäinen puolikas perustuu toiveiden varaan".

– Uusien työllisyystoimien keksiminen on osoittautunut vaikeaksi ja siksi ei ole yllättävää, että kokoomuksen listalta löytyy lähinnä aiempien selvitysten toimia, Kärkkäinen kommentoi.

Esimerkkeinä tällaisista toimista Kärkkäinen nostaa esiin ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisen, eläkeputken purkamisen ja perhevapaauudistuksen.

Rinteen hallituksen tavoitteena on saada työllisyysaste nousemaan 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii työllisten määrän kasvua noin 60 000 henkilöllä valtiovarainministeriön kevään ennusteeseen verrattuna.

Tilastokeskuksen tiistaina julkaiseman työvoimatutkimuksen perusteella työllisyysasteen nousu on pysähtynyt alkuvuoden aikana. Tällä hetkellä työllisyysasteen trendi on runsaat 72 prosenttia.