Maahanmuutto, valtion velka ja Venäjä hallitsivat vuoden ensimmäistä kyselytuntia eduskunnassa – säästöpäätöksistä odotetaan vaikeita

Suurimpana oppositiopuolueena Perussuomalaiset esitti ensimmäisen kysymyksen, joka koski tällä viikolla eduskunnassa esiteltyä lakiesitystä kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella.

Perussuomalaisten mielestä lakiesitys avaisi laittomasti maassa oleville väylän jäädä Suomeen opiskelun kautta.

– Tämä on kutsuhuuto haittamaahanmuutolle, kansanedustaja Olli Immonen (ps.) sanoi.

– Esitys houkuttaa käyttämään opiskelua verukkeena päästä Suomeen ja EU-alueelle, moitti puolestaan kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps.).

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) toppuutteli Perussuomalaisten huolia.

– Halla-aho voisi tutustua esitykseen. Kolmansista maista tulevien opiskelijoiden toimeentuloedellytys pitää täyttyä ja heidän on läpäistävä pääsykokeet. Korkeakoulut seuraavat, että opinnot etenevät, kuten tehdään suomalaisten opiskelijoidenkin kohdalla.

– Useat kolmansien maiden opiskelijat  maksavat myös lukukausimaksuja, joten eivät he tule meidän rahoilla olemaan. Toivon, että heistä tulisi iloisia veronmaksajia Suomeen, Haatainen puhui.

Haataisen mukaan lakiesitys lähinnä mahdollistaa oleskeluluvan saamisen opiskelun ajaksi. Muutoksella halutaan helpottaa ulkomaisen työvoiman saamista Suomeen vastaamaan väestön ikääntymisen haasteisiin.

Puretaanko kannustinloukkuja?

Kokoomus penäsi vastauksia siihen, miten hallitus tasapainottaa valtion taloutta vuodelle 2023.

Keskustelussa lainattiin ahkerasti talouspolitiikan arviointineuvoston taannoista raporttia, jossa kiiteltiin korona-ajan elvyttävää politiikkaa ja varoitettiin suuresta velkataakasta tulevaisuudessa.

– Elvyttämiselle ei ole enää perusteita 2023. Onko hallitus sitoutunut arviointineuvoston suosituksiin? Vai tuleeko vuodelle 2023 vaalibudjetti, kansanedustaja Arto Satonen (kok.) kysyi.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) painotti, että hallitus tekee kevään aikana erilaisia talouspäätöksiä.

– Olemme jo viime vuoden kehysriihessä sopineet 370 miljoonan euron sopeutuksia. Työllisyytoimia on tehty runsaasti ja helmikuun puoliväliin mennessä tehdään toimia 110 miljoonan euron edestä. Nämä toimet vahvistavat julkista taloutta. Näkemyksemme on samanlainen, Marin vastasi Satoselle.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.)  myönsi, että tulevat säästöpäätökset ovat vaikeita.

– Sopeuttamispäätökset ovat kaikille hallituksille vaikeita, hän puhui

Oppositiolla ei ollut hallitukselle kovin montaa kysymystä kyselytunnilla, joten hallituspuolueiden edustajat pääsivät myös kysymään ministereiltä vastauksia.

Venäjän uhkaava toiminta Ukrainaa vastaan hallitsi hallituspuolueiden kysymyksiä.

Niin ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.), pääministeri Marin kuin puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoivat, että niin EU-maiden kuin Pohjoismaiden kanssa keskustellaan aktiivisesti tilanteesta ja Venäjän esittämiin kysymyksiin valmistellaan vastauksia.

– On valitettavan jännitteinen tilanne. Diplomatian tie on ainoa järkevä tie. Puolustusvoimat säätelee valmiuttaan, kuten on kerrottu eikä massiivisia muutoksia ole tehty. Hereillä ollaan. Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, Kaikkonen totesi.