Perussuomalaiset oli huolissaan siitä, voiko turvapaikkajärjestelmän ohittaa uudella opiskelujärjestelmällä ja kokoomus penäsi hallitukselta toimintaa velkaantumisen taittamiseen.
Suurimpana oppositiopuolueena Perussuomalaiset esitti ensimmäisen kysymyksen, joka koski tällä viikolla eduskunnassa esiteltyä lakiesitystä kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella.
Perussuomalaisten mielestä lakiesitys avaisi laittomasti maassa oleville väylän jäädä Suomeen opiskelun kautta.
– Tämä on kutsuhuuto haittamaahanmuutolle, kansanedustaja Olli Immonen (ps.) sanoi.
– Esitys houkuttaa käyttämään opiskelua verukkeena päästä Suomeen ja EU-alueelle, moitti puolestaan kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps.).
Työministeri Tuula Haatainen (sd.) toppuutteli Perussuomalaisten huolia.
– Halla-aho voisi tutustua esitykseen. Kolmansista maista tulevien opiskelijoiden toimeentuloedellytys pitää täyttyä ja heidän on läpäistävä pääsykokeet. Korkeakoulut seuraavat, että opinnot etenevät, kuten tehdään suomalaisten opiskelijoidenkin kohdalla.
– Useat kolmansien maiden opiskelijat maksavat myös lukukausimaksuja, joten eivät he tule meidän rahoilla olemaan. Toivon, että heistä tulisi iloisia veronmaksajia Suomeen, Haatainen puhui.
Haataisen mukaan lakiesitys lähinnä mahdollistaa oleskeluluvan saamisen opiskelun ajaksi. Muutoksella halutaan helpottaa ulkomaisen työvoiman saamista Suomeen vastaamaan väestön ikääntymisen haasteisiin.
Puretaanko kannustinloukkuja?
Kokoomus penäsi vastauksia siihen, miten hallitus tasapainottaa valtion taloutta vuodelle 2023.
Keskustelussa lainattiin ahkerasti talouspolitiikan arviointineuvoston taannoista raporttia, jossa kiiteltiin korona-ajan elvyttävää politiikkaa ja varoitettiin suuresta velkataakasta tulevaisuudessa.
– Elvyttämiselle ei ole enää perusteita 2023. Onko hallitus sitoutunut arviointineuvoston suosituksiin? Vai tuleeko vuodelle 2023 vaalibudjetti, kansanedustaja (kok.) kysyi.