Linja-autokuskit huolestuivat pysäkillä öitä viettävästä henkilöstä – Istujan vastaus on aina sama: "Tässä on ihan hyvä"

3:17
Katso myös: Kuski huolestui bussipysäkillä kylmät yöt nukkuvasta henkilöstä – viranomaisten keinot auttaa ovat vähissä.

Linja-auton kuljettaja kiinnitti syyskuussa huomionsa yksinäiseen henkilöön, joka vaikutti nukkuvan yönsä linja-autopysäkillä. Henkilö ei halunnut apua, vaikka marraskuun yöt alkavat kylmetä. Kuljettaja otti yhteyttä kriisiapuun, turvakotiin ja hätäkeskukseen, mutta asia ei vaikuta olevan kenenkään vastuulla. Voiko aikuista ihmistä auttaa vasten tahtoa?

Linja-auton kuljettaja Anssi Sysi-Aho pysähtyi marraskuisena aamuna tutulle pysäkille eteläsuomalaisessa kaupungissa. Hän kohtasi monille alueella liikennöiville kuljettajille tutun näyn. Pysäkillä istui jälleen sama hahmo matkalaukkunsa kanssa. 

Aamu oli kylmä. Sysi-Aho meni kysymään, haluaisiko silminnähden kylmissään pysäkillä istuva tulla hetkeksi linja-autoon lämmittelemään. Vastaus oli sama tuttu.

– Tässä on ihan hyvä.

"Istujasta" oli pari päivää aiemmin ollut puhetta muiden kuljettajien kanssa. Monet ovat tarjonneet hänelle apua ja yrittäneet selvittää, miksi hän siinä istuu. Kukaan ei tiedä.

Sysi-Aho muistelee, että hän näki Istujan ensimmäistä kertaa pysäkillä syyskuussa. Toiset sanovat, että hän on ollut siellä jo paljon kauemmin. Kuljettajat tuntevat jo rutiinin: hän saapuu pysäkille iltapäivällä tai illalla, sytyttää kynttilöitä pysäkin penkille ja nukkuu siinä yönsä. Päiväksi hän lähtee jonnekin ja palaa jälleen illalla.

Kun marraskuun yöt alkoivat kylmetä, Sysi-Aho huolestui, miten melko kevyesti pukeutunut ihminen selviää yöt ulkona. Hän päätti etsiä tilanteeseen apua.

Ei kenenkään asia

Sysi-Aho soitti ensimmäiseksi Kymenlaakson turvakoti Villa Jenseniin. Se on turvakoti väkivallan uhreille. Pysäkin Istuja ei tiettävästi ole väkivallan uhri, joten hänelle ei ole sijaa turvakodissa.

Villa Jensenistä Sysi-Ahoa ohjeistetaan soittamaan sosiaali- ja kriisipäivystykseen. Sysi-Aho soittaa siis sinne.

– He sanoivat, etteivät voi tehdä mitään, jos se on ihmisen oma valinta olla siellä. Lopuksi soitin vielä hätäkeskukseen, voisiko poliisi käydä katsomassa tämän henkilön tilanteen. Sieltä sanottiin, että katsotaan kerkeääkö joku käymään.

Sysi-Aho ei voinut jäädä odottamaan partiota, sillä hänen oli jatkettava työvuoroaan.

– Tuli turhautunut olo. Näinkö viranomaiset Suomessa auttavat omia kansalaisiaan? Ihan sama kenelle puhuin, kaikki sanoivat, etteivät voi tehdä mitään. Vaikka Suomessa on itsemääräämisoikeus, niin on tämä aika rajua. Minulla on sellainen fiilis, ettei hän ymmärrä omaa parastaan.

Matkalla jonnekin

Sysi-Aho päätti ottaa Istujasta valokuvan ja jakaa tietonsa alueen Facebook-ryhmässä. Tarina keräsi valtavan aallon empatiaa. Moni kertoo kommenttikentässä yrittäneensä tarjota hänelle apua.

Ihmiset kertovat muun muassa vieneensä hänelle ruokaa ja tarjonneensa rahaa. Hän on kertonut ihmisille itsestään vain ikänsä. Useimmille hän on sanonut olevansa lähdössä matkalle, mutta hänellä ei kuitenkaan vaikuta olevan matkalippua.  

Sysi-Aho ja monet muut kuljettajat ovat tarjonneet Istujalle mahdollisuutta tulla linja-autoon lämmittelemään ja käyttää auton vessaa.

– Hän on sanonut asuvansa toisella paikkakunnalla ja hukanneensa matkalippunsa. Moni meistä kuskeista on sanonut hänelle, että hyppää kyytiin, viedään sinut perille. 

Istujan vastaus pysyy samana: hän ei ota apua vastaan.

Sysi-Aho kuvailee, että hänen olonsa on neuvoton. Kaikkiin numeroihin on yritetty soittaa. Mieleen on noussut huolen rinnalle aito pelko siitä, että Istujan käy lopulta huonosti.

– Jonkun on pakko tehdä jotain. Ei kai se auta kuin soitella uudestaan ja uudestaan, kunnes joku tekee jotakin. Itse en voi häntä väkisin raahata minnekään.

Kriteerit avulle eivät täyty

Sysi-Ahon puhelu hätäkeskukseen ei johtanut terveydenhuollon ammattilaisten puuttumiseen tilanteeseen. Miten hätäkeskuksen päivystäjä arvioi tällaista tilannetta? 

Sosiaali- ja terveystoimen toimialapäällikkö Ari Ekstrand avaa hätäkeskuspäivystäjien ohjeistusta ja toimintaa yleisellä tasolla.

Päivystäjä aloittaa jokaisen puhelun arvioimalla, minkä viranomaisen alle ilmoitus menee, ja kenellä on toimivalta ja vastuu kyseisessä asiassa. Hätäilmoitukset käsitellään aina tapauskohtaisesti ohjeistusten mukaan. 

Hätäkeskus käsittelee ilmoitukset, jotka koskevat poliisia, pelastusta sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Jokaisella toimialalla on omat ohjeet. Tässä tapauksessa arvio on voinut mennä suunnilleen seuraavasti:

Poliisi: Onko häiriötä, uhkaa tai vaaraa itselle tai muille? Kriteerit eivät täyty.

Pelastustoimi: Ei pelastustehtävää, ei tulipaloa, ei tarvitse pelastaa ketään vaikeasta paikasta. Ei onnettomuutta, jossa tarvittaisiin pelastusta. Kriteerit eivät täyty.

Terveys: Ei ensihoidollista tarvetta. Kriteerit eivät täyty.

Jäljelle jää sosiaalipäivystys.

Sosiaalitoimessa tehdään harkinta avuntarpeesta. Määritelmässä puhutaan lähtökohtaisesti äkillisestä kiireellisestä tilanteesta, johon tarvitaan apua. Tapuksessa ei ole kyse mistään äkillisestä.

Kriteerit eivät täyty.

Suostumus tarvitaan

Sosiaalihuoltolain pykälässä 35 todetaan, että viranomaisen on tehtävä ilmoitus sosiaalitoimeen, jos on selkeästi tarvetta harkita tai selvittää tarvetta sosiaalitoimen avusta.

Kun kyse on aikuisesta, lakipykälä kuitenkin lähtökohtaisesti toteaa, että henkilön pitäisi itse olla yhteydessä sosiaalitoimeen ja kertoa omasta tilanteestaan.

Mikäli ulkopuolinen ilmoittaja ottaa yhteyttä hätäkeskukseen ja sanoo, ettei ihminen itse pysty pitämään huolta itsestään, hätäkeskus voi välittää tehtävän sosiaalipäivystykselle avuntarvitsijan puolesta. Lähtökohtaisesti tämäkin tapahtuu avuntarvitsijan suostumuksella.

– Mikään näistä kriteereistä ei täyty. Kyse on aikuisesta täysivaltaisesta ihmisestä, joka haluaa näin toimia. Ei ole perusteita puuttua. Näiden tietojen perusteella hätäkeskuksella ei ole syytä välittää tietoa eteenpäin. Aina pitää käyttää tilannekohtaista harkintaa. Näiden pykälien varassa toimitaan, Ekstrand sanoo.

Jos kyse olisi esimerkiksi mielenterveteen liittyvästä ongelmasta, hätäkeskus tarvitsisi mahdollisimman tarkat tiedot siitä, millaisessa tilanteessa avuntarvitsija on. Tarvittaessa hätäkeskus voisi harkita tiedon välittämistä eteenpäin oikealle viranomaiselle.

– Sieltä saattaisi löytyä perusteita välittää asiaa eteenpäin. Pyritään aina keskustelemaan avuntarvitsijan kanssa suoraan ja saamaan häneltä tilannekuvaa, jonka perusteella päivystäjä arvioi tilanteen. Esimerkiksi, miltä henkilö itse kuulostaa. Tilanne johtaa joko siihen, että hätäkeskus välittää tiedon oikealle viranomaiselle tai arvioi, etteivät kriteerit täyty, Ekstrand kertoo.

Pakkanen voi ylittää lopulta rajan

Kymenlaakson sosiaali- ja kriisipäivystyksen johtava sosiaalityöntekijä Sinikka Tasala korostaa, että vain lääkäri voi tehdä arvion henkilön terveydentilasta ja mahdollisesti määrätä pakkohoitoon. Tasalan mukaan lääkäriä kuitenkin harvoin saadaan paikalle tapauksissa, joissa ei ole akuuttia vaaraa terveydelle. Paikalle saapuva ensihoito voi kuitenkin konsultoida lääkäriä henkilön voinnin arvion yhteydessä.

Poliisiviranomainen voi puuttua tilanteeseen järjestyksen valvonnan näkökulmasta.

– Jos joku on julkisella paikalla ja käyttäytyy häiritsevästi, niin poliisi arvioi tilannetta siitä näkökulmasta. Kyllä se kriteeri puuttua ihmisen itsemääräämisoikeuteen on todella korkealla.

Tasala kertoo, että kriteerin raja menee siinä, jos henkilö on vaaraksi itselle tai muille. Jos se on terveysvaara, niin silloin terveydenhuolto arvioi tilanteen.

Entä onko kylmyys ja mahdollinen paleltuminen riittävä vaara itseään kohtaan?

– Totta kai, jos on paleltumisvaara, niin ainakin sosiaalihuollon työntekijänä näkisin, että siinä se kriteeristö täyttyy, että hänet toimitettaisiin terveydenhuollon päivystykseen voinnin arviota varten.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja