Isän hakiessa puolivuotiaan Liamin päiväunilta poika oli veltto ja elottoman oloinen. Vanhempien mielestä hätäkeskuksessa tehtiin virhearvio, kun ambulanssi lähetettiin paikalle C-tehtävänä. Siinä avuntarvitsija pyritään saavuttamaan puolen tunnin sisään.
Lohjalaisperheen oli tarkoitus lähteä iltapäivällä uimaan tapaninpäivänä.
– Lähdin katsomaan Liamia, kun ruoka oli valmista. Hän löytyi sängystä kalpakkana, kertoo Jimmy Jensen.
– Tuntui, ettei Liam hengittänyt. Hän oli ihan veltto, ja Jimmy laittoi hänet joulukuusen viereen lattialle. Aloin saman tien elvyttämään, jatkaa perheen äiti Emmatilda Tykkyläinen.
Isä Jimmy soitti samaan aikaan hätäkeskukseen.
– Sykettä tai hengitystä ei tuntunut, mutta Liam oli ihan itsensä näköinen. Iho oli vähän vaalea, mutta hänellä iho oli usein hyvin vaalea.
Vanhemmat kertovat Liamin ihon olleen viileähkö. Sitä saattoi selittää se, että lapsi oli nukkunut vaippasillaan suhteellisen viileässä huoneessa.
Lue myös: Sari menetti kaksospoikansa: "Miksi te ette voineet elää?"
"Liam ei hengitä"
Hätäkeskuksesta vastattiin nopeasti. Jimmy kysyi, onko vapaaehtoinen palokunta (VPK) hälytetty. Vastaus oli, että ei.
– Siinä vaiheessa huusin, että soita VPK:ssa olevalle kaverille, äiti Emmatilda muistelee.
Jimmy Jensen soitti ystävälleen puolisonsa puhelimella ja samalla piti omassaan linjaa auki hätäkeskukseen.
– Liam ei hengitä, ja hätäkeskuksesta teitä ei hälytetä, sanoi Liamin isä VPK-kaverilleen.
Ystävä ryhtyi soittamaan muita vapaapalokuntalaisia läpi ja lähti tulemaan paikalle.
Ystävät elvyttivät
Hätäkeskus lähetti ambulanssin perheen kotiin niin kutsuttuna C-tehtävänä. Ambulanssi saapui paikalle 35 minuuttia myöhemmin.
Sitä ennen paikalle oli saapunut kaksi perheystävää, joista molemmat ovat terveydenhuollon ammattilaisia.
– He elvyttivät Liamia ja sanoivat, että eivät tietenkään elvyttäisi, mikäli se ei olisi aiheellista, Emmatilda kertoo.
Ystävät eivät siis pitäneet tilannetta epätoivoisena.
Hätäkeskukseen kerrottiin, että paikalla on ammattilainen, joka elvyttää. Ensihoitajana toimiva ystävä kertoi hätäkeskukseen tittelinsä ja sanoi, ettei ammattinsa puolesta tarvitse enää elvytysohjeita.
Ambulanssin kiireellisyysluokkaa ei kuitenkaan nostettu, vaikka paikalla oleva ensihoitaja näki elvytyksen tarpeelliseksi.
Salaiset paperit
Ambulanssin saavuttua paikalle ensihoitajat totesivat, ettei rytmiä löydy. Elvytys lopetettiin.
Liamin vanhempia tapahtumien kulku on jäänyt kaivertamaan.
– Länsi-Uudenmaan dosentin ja vastuulääkärin kanssa emme pystyneet keskustelemaan asiasta. He kiertävät lääketieteen termien taakse. Olen selvittänyt asioita toisesta kunnasta ja toiselta lääkäriltä, Jimmy Jensen sanoo.
– Yleensä ensihoitaja ei tee päätöstä elvytyksen lopettamisesta, vaan pitäisi konsultoida johtavaa kenttälääkäriä, isä lisää.
– Meillä on kaikki hälytyskeskuksen paperit ja siellä lukee, että lääkäriin on otettu yhteyttä vasta puoli tuntia elvytyksen lopettamisen jälkeen, Emmatilda Tykkyläinen lisää.
Vanhemmat kertovat saaneensa viranomaisilta vain yhden puhelun ja muutaman sähköpostin.
– Ei kunnon keskusteluyhteyttä eikä vastauksia meidän kysymyksiimme. Eikä myöskään meidän tilaamiamme papereita. Niiden sanottiin olevan salaisia, Tykkyläinen ihmettelee.
Tilanteen arviointi haastavaa
HUSin ensihoidon linjajohtaja Markku Kuisma kommentoi asiaa yleisellä tasolla. Hän muistuttaa, että hätäkeskuksen ensihoidon tehtävänkäsittelyohje on salassa pidettävä.
– Ilmoittajan äärimmäinen hätääntyminen on tilanne, missä koko tilanteen arviointi voi olla varsin haastavaa. On päivänselvää, että niin hätäkeskus kuin ensihoitokin tekevät kaikkensa, jos potilas on vielä autettavissa.
– Tämähän on järjestelmän perustehtävä, Kuisma vastaa MTV Uutisille sähköpostilla.
Markku Kuisma toteaa, että elvytys aloitetaan, jos potilaalla edes arvellaan olevan selviytymismahdollisuuksia.
– Yleensä on aika selkeää, aloitetaanko elvytys vai ei, ensihoidon linjajohtaja sanoo.
Hälytysajon valinta
Liamin vanhemmat tekivät tapahtuneesta ilmoituksen ja kertovat poliisin tutkivan, miksi ambulanssi hälytettiin paikalle kiireettömänä.
A- ja B-tehtävät ovat kiireellisinä hälytysajoina suoritettavia tehtäviä. C-tehtävässä pyritään saavuttamaan avuntarvitsija puoleen tuntiin ja D-luokassa kahteen tuntiin.
– Hätäkeskuspäivystäjä oli kirjoittanut papereihin, että kuoleman merkit olivat havaittavissa. Me emme todellakaan ymmärrä, mistä hän on sen keksinyt, Emmatilda sanoo.
– Kun Jimmy ensin avasi puhelun, hän oli tietenkin ihan paniikissa. Hän sanoi, että meidän lapsemme on kuollut eikä hengitä. Me olemme sanoneet, että lapsi löytyi elottomana eli hengittämättömänä.
Vanhempiin tapauksen vuoksi yhteydessä olleet hätäkeskuspäivystäjät ovat kertoneet, etteivät he ikinä hälyttäisi elotonta lasta muuna kuin A-tehtävänä.
– Yleinen käytäntö on, että hälytetään A:na, vaikka virallinen ohjeistus sanoisi, että se ei ole A, kun löytyy elottomana.
Hätäkeskuspäivystäjät kertovat työstään. Juttu jatkuu videon alla.
10:28
Päivystäjän käytettävä kokonaisharkintaa
112:een soitetaan noin 75 000 hätäilmoitusta kuukaudessa.
– Meillä on nelisensataa päivystäjää töissä. Heidän kuuluukin käyttää harkintaa ohjetta noudattaen, sanoo Hätäkeskuslaitoksen toimialapäällikkö Ari Ekstrand.
Myös Ekstrand kommentoi asiaa yleisellä tasolla.
– Ilmoittajat eivät välttämättä tiedä meidän kriteereitämme. Silloin ilmoituksesta tulevat tiedot eivät mene yksi yhteen meidän ohjeemme kanssa. Tällöin päivystäjä joutuu tulkitsemaan tilannetta ja käyttämään kokonaisharkintaa.
Hätäkeskuksessa ei ole pääsyä esimerkiksi potilasrekistereihin.
– Hätäkeskuspäivystäjä ei ole terveydenhuollon ammattilainen. Kun me esimerkiksi puhelimessa arvoimme riskiä, meillä ei ole käytössämme potilaspapereita, epikriisejä tai muuta.
Kaiken kaikkiaan hätäkeskuksen välittämistä ensihoitotehtävistä tehtiin viime vuonna 64 kantelua.
Aikaisempien vuosien perusteella näistä kanteluista noin kolmasosa johtaa päivystäjälle annettavaan hallinnolliseen ohjaukseen.
Lue myös: Hätäkeskus joutuu turvautumaan tulkin apuun yhä useammin – ”Puhetyylistä ymmärtää, jos apua tarvitaan nopeasti”
Kalvava pelko
Olisiko ripeämpi toiminta voinut mielestänne pelastaa Liamin?
– Sellainen kalvava pelko on, että olisi voinut, äiti Emmatilda sanoo.
– Eri asia on, jos hän olisi ollut selkeästi kuollut. Jos olisi ollut merkit, että hän on mennyt. Mutta hän näytti itseltään. Hän ei millään muotoa näyttänyt kuolleelta vaan nukkuvalta.
– Ensimmäinen ensihoitaja, joka tuli paikalle vapaaehtoisena auttamaan meitä, sanoi meille jälkeenpäin, että Liamilla ei ollut toissijaisia kuoleman merkkejä. Hän ei olisi muuten elvyttänyt, isä Jimmy toteaa.
Toissijaisia kuoleman merkkejä ovat esimerkiksi kuolonkankeus ja ihon värimuutokset.
– Voihan olla, että mitään ei olisi ollut tehtävissä, vaikka mikä apu olisi ollut paikalla. Se on mahdollista, mutta pitkää aikaa hän ei ollut hengittämättä. Se on fakta.
Todennäköisesti kätkytkuolema
Juuri puoli vuotta täyttäneen Liamin kuolinsyy on todennäköisesti kätkytkuolema. Kätkytkuolema on alle vuoden ikäisen vauvan äkkikuolema, mikä yleensä tapahtuu unessa. Syytä kätkytkuolemaan ei vieläkään tiedetä.
– Kätkytkuolema ei ole peruutettavissa oleva tilanne. Tämän tiedostaminen ja hyväksyminen on tärkeää myös vanhemmille heidän kriisistä selviytymisensä kannalta, HUSin Markku Kuisma sanoo.
Lue myös: Kätkytkuolemalle löydettiin vihdoin selitys?
Liamin vanhemmat sanovat, että asia tulee joka tapauksessa kalvamaan koko heidän loppuikänsä.
– Hätäkeskuspäivystäjä ei ole voinut tietää kuolinsyytä puhelun aikana, kun ei sitä kukaan tiennyt. Eikä tiedä vieläkään.
– Jos olisimme saaneet kaiken avun heti ja se olisi tullut kiireellisenä, sittenhän meidän ei tarvitsisi miettiä. Tietäisimme, että saimme kaiken avun heti. Auttoi se tai ei.
– Se tässä tuntuu niin raastavalta, että meiltä evättiin heti mahdollisuus apuun.
Liam-vauvan tapauksesta kertoi aiemmin Helsingin Sanomat.