Kaupunkiluonto on entistä useammalle tärkein vetäytymis- ja virkistysympäristö. Taajamissa luontokokemusta haetaan mahdollisimman läheltä kotiovea. Pieni kaupunkimetsäkin koetaan jo luonnontilaisena.
Kaupunkiluonnon hyödyntämistä kaavoituksessa ja hyvinvoinnin lähteenä selvitetään Itä-Suomen yliopistossa käynnissä olevalla väitöstutkimuksella.
Lähiluonto tutkimuskohteena
Tutkija Merja Maukonen haastattelee parikymmentä joensuulaista kaupunkiluonnon kuluttajaa. Tutkimuskävelyjä tehdään kaikkina vuodenaikoina ja tavoite on löytää ne ympäristöarvot, jotka tuottavat eniten hyvinvointihyötyjä.
Luontokokemus syntyy vaatimattomistakin aineksista.
– Tietty illuusio luonnontilaisuudesta on toivottu, mutta täysin koskematonta luontoa ei kaivata. Esimerkiksi kevyesti hoidetut kaupunkimetsät koetaan riittävän luonnontilaisina, Maukonen määrittelee.
Puisto on tekoluontoa
Moni kokee, että kunnat kaavoittavat tontit tehokäyttöön ja taajamaluonnolle jää aina liian vähän tilaa. Puistot eivät riitä, ne koetaan koristeina, ei luontokokemuksina.
– Sellaiset luontokohteet joissa yhdistyy metsäluonto ja vesistö ovat keskeisiä alueita joihin halutaan hakeutua.