Suomalaisten drone-lennättämisen villit vuodet ovat takanapäin.
Vielä muutama vuosi sitten Suomessa ei ollut juurikaan vaatimuksia ihmiselle, joka halusi lennättää kauko-ohjattavia ilma-aluksia, käytännössä droneja.
Euroopan unionin sääntely on kuitenkin muuttanut tilanteen. Vuodesta 2021 jokaisen kamerallisen tai vähintään 250-grammaisen dronen lennätyksestä vastaavan käyttäjän on pitänyt rekisteröityä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille.
Aikaisemmin rekisteröitymisvaatimus koski vain ammattilennättäjiä. Lisäksi suurelle osalle kauko-ohjaajista on tullut pakolliseksi suorittaa verkkoteoriakoe.
– Sääntely on tiukentunut huomattavasti siitä, mitä aikaisemmin kansallisissa ilmailumääräyksissä luki miehittämättömistä ilma-aluksista, sanoo Kimmo Huoviala, Traficomin miehittämättömän ilmailun tarkastaja.
Helmikuusta lähtien 0,5–2-kiloisten lennokkien lennättäjien on täytynyt suorittaa vielä lisäteoriakoe, jos on halunnut lennättää tiheästi asutulla alueella ja enintään 50 metrin päässä muista ihmisistä.
Heinäkuun ensimmäisiin päiviin mennessä yli 16 200 toimijaa on rekisteröitynyt Traficomille, ja noin 17 400 ihmistä on suorittanut kauko-ohjaajan verkkokokeen.
Helmikuussa voimaan tulleen lisäteoriakokeen on tehnyt lähes 1 300 ihmistä.
Dronekuvaaja: "Viranomaisilla mahdollistava asenne"
Julius Jansson on lennättänyt dronea vuodesta 2018. Valokuvausta harrastanut Jansson hankki dronen, kun niiden hinnat alkoivat olla tavallisen kuluttajan kukkarolle sopivat. Lisäksi hänellä oli ajatuksena kuvata kiinteistövälittäjänä toimivan puolisonsa myyntikohteita ilmasta.
Sittemmin yrittäjänä toimiva Jansson on alkanut tarjota kuvausta myös muille. Tällä hetkellä hän arvioi ilmakuvauksen työllistävän hänet osapäiväisesti.
Jansson on suorittanut sekä verkkokokeen että helmikuusta asti vaaditun lisäteoriakokeen. Hänen kohtaamansa kysymykset koskivat esimerkiksi dronen tekniikkaa ja lentosäätä.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:05
Jansson ei ole pitänyt kiristynyttä sääntelyä liian rajoittavana. Hän on saanut myös lentorajoitusalueille kuvaus- ja lentolupia, kun on pyytänyt niitä asianmukaisesti.
– Suomen viranomaisilla on minusta mahdollistava asenne. Ei ole kieltämisen vuoksi lähdetty kieltämään, Jansson sanoo.
Miehittämättömän ilmailun tarkastaja Huoviala Traficomista kertoo, että kokeiden yksi tarkoitus on ollut saada osallistujat ajattelemaan dronen lennättämistä omaa toimintaa laajemmin.
– Drone ei ole vain lentävä kamera, vaan osa ilmailua, ja sitä voi käyttää kuvien ottamiseen. Ilmailu on hirveän laaja asia, jossa on otettava paljon huomioon.
Läheltä piti -tilanteet vähentyneet
Traficom on aiemmin tänä vuonna arvioinut, että dronejen lisääntynyt sääntely on vähentänyt ilmailun vaaratilanteita. Huovialan mukaan vaaratilanteiden määrä olisi todennäköisesti nykyistä suurempi, jos säännöt eivät olisi kiristyneet.
– Meiltä on huomattavissa määrin kysytty neuvoja, tulkintoja ja ohjeistuksia. Sosiaalisessa mediassa on paljon keskusteluja, ja tieto on levinnyt. Sitä kautta voisin uskoa, että turvallisuus on noussut, hän sanoo.
Vaaratilanteiden väheneminen näkyy myös tilastoissa.
Traficom kirjasi vuonna 2018 yhteensä 19 lentoturvallisuuden läheltä piti -tilannetta, jossa osallisena oli drone ja miehitetty ilma-alus. Viime vuonna vastaavia ilmoituksia kirjattiin kolme, tämän vuoden ensikuukausien aikana puolestaan yksi.
Viime vuosina vähentyneisiin vaaratilanteisiin on voinut tosin osaltaan vaikuttaa koronavirusepidemia, joka leikkasi lentoliikenteen määrää merkittävästi.
Vielä vuonna 2018 drone-häirintä oli Euroopassa laajalti otsikoissa. Tuolloin Lontoossa Gatwickin lentokenttä jouduttiin sulkemaan useaksi päiväksi, koska lentokentän alueella lennätettiin luvatta droneja.
Suomessakin on vastaavaa tapahtunut, mutta ilman yhtä vakavia seurauksia.
Toukokuussa 2021 Helsinki-Vantaan lentoasemalta lentoon lähteneen matkustajalentokoneen miehistö huomasi, että koneen siiven lähellä lensi drone. Lentokone oli tuolloin noin 400 metrin korkeudessa ja lentorajoitusalueella. Traficom kirjasi tapahtuman vakavaksi vaaratilanteeksi.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Varsinaisten vaaratilanteiden lisäksi tapahtuu myös esimerkiksi laiterikkoja. Niistä ei kuitenkaan välttämättä aiheudu ihmisille vaaraa.
– Tänä päivänä tapahtuu paljon esimerkiksi sellaista, että keskitytään kuvauskohteeseen ja miehittämätön ilma-alus osuu puuhun, Huoviala sanoo.
"Huomautetaan, jos puhuu sääntöjä vastaan"
Pääasiassa pääkaupunkiseudulla kuvaava Jansson kokee, että säännöillä on ennen kaikkea valistava vaikutus. Lennättäjät myös keskustelevat säännöistä paljon esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
Jansson uskoo, että niiden noudattamiseen kohdistuu myös sosiaalista ohjausta.
– Sellaista henkilöä kyllä huomautetaan, jos puhuu sääntöjä vastaan, hän sanoo.
Ilmailusäännösten noudattamista valvoo myös poliisi.