Koostimme tähän juttuun, mikä kaikki muuttuu Suomessa vuonna 2026.
Uusi jättivirasto aloittaa toimintansa
Uusi Lupa- ja valvontavirasto aloittaa toimintansa. Lähes 2 000 virkamiehen virasto on yksi valtionhallinnon suurimmista.
Virastoon on koottu tehtäviä ja henkilökuntaa aiemmista aluehallintovirastoista, ely-keskuksista ja Valvirasta. Nämä kaikki virastot lakkasivat siis olemasta vuodenvaihteessa. Ely-keskusten tehtäviä siirtyi myös uusiin elinvoimakeskuksiin.
– Asiakkaille muutos näkyy konkreettisesti lähinnä toimivaltaisen viranomaisen nimen ja yhteystietojen muuttumisena, kerrottiin muun muassa aluehallintoviraston tiedotteessa joulukuussa.
Uudistuksen on ennakoitu kuitenkin aiheuttavan katkoja ja häiriöitä asiointipalveluihin vuodenvaihteessa. Muutoksesta voi aiheutua häiriöitä myös muuhun toimintaan vuodenvaihteen paikkeilla ja alkuvuonna 2026.
Lakanneissa virastoissa kesken jääneet asiat ja asiakirjat siirtyvät automaattisesti uuteen. Uuden viraston puhelinpalvelu asiakkaille on tarkoitus avata 5. tammikuuta.
Alkoholin ja tupakan verotus kiristyy
Alkoholin ja tupakan valmisteverot kiristyvät tästä päivästä alkaen.
Viinien ja muiden käymisteitse valmistettujen juomien alkoholiveroa korotetaan noin yhdeksän prosenttia. Alkoholijuomien valmistevero myös sidotaan yleiseen hintatason nousuun, mikä osaltaan nostaa veroa.
Sähkösavukenesteiden ja nikotiinipussien vero nousee noin 37 prosenttia.
Sen sijaan esimerkiksi ruuan verotus kevenee hieman. Muun muassa elintarvikkeisiin, ravintola- ja ateriapalveluihin, lääkkeisiin ja majoituspalveluihin sovellettava verokanta alenee 13,5 prosenttiin. Aiemmin kyseinen alennettu arvonlisäverokanta oli 14 prosenttia.
Ansiotuloverotus kevenee
Ansiotuloverotusta kevennetään alkavana vuonna yhteensä noin miljardilla eurolla.
Veronmaksajain Keskusliiton mukaan isossa mittakaavassa verotus kevenee, mutta käteen jäävän palkan määrä ei välttämättä kasva kaikilla.
Kokonaisuuteen vaikuttaa muun muassa palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun nousu sekä ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto. Myös työhuonevähennyksestä leikataan.
Valtiovarainministeriön mukaan näillä keinoilla rahoitetaan veronkevennyksiä.
Veronmaksajain Keskusliiton laskelmien mukaan esimerkiksi ammattiliittoon kuuluvaa lapsetonta 3 600 euroa kuukaudessa tienaavaa verotetaan saman verran kuin aiemminkin, jos hän ei ole 53–62-vuotias.
Palkansaajan työeläkemaksu nousee valtaosalla hieman, mutta laskee selvästi 53–62-vuotiailla. Heidän korotusosuutensa ja aiempi hieman korkeampi eläkkeiden karttumisprosentti lakkaavat.
Yleisesti ottaen veroaste kevenee selvemmin yli 100 000 euron vuosittaisilla tulotasoilla.
Vastuu palovaroittimista siirtyy rakennuksen omistajalle
Vuoden vaihtumisen myötä vastuu palovaroittimien hankinnasta ja kunnossapidosta siirtyy rakennuksen omistajalle.
Muutokset näkyvät erityisesti kerros- ja rivitalojen asukkaille, kun palovaroittimista vastaavat jatkossa esimerkiksi asunto-osakeyhtiöt ja vuokratalojen omistajat.
Asukkaan pitää kuitenkin ilmoittaa viipymättä, jos palovaroittimen toiminnassa on ongelmia.
Palovaroittimia täytyy olla asunnon kaikissa kerroksissa ja vähintään yksi jokaisen kerroksen jokaista alkavaa 60:tä neliömetriä kohden.
Isännöintiliiton lakiasiantuntijan Sara Rintamon mukaan ajatuksena on, että uudistuksen myötä pystytään paremmin varmistamaan, että varoittimia on asunnossa asianmukainen määrä ja ne ovat toimintakuntoisia.
Taloyhtiön edustajalla on oikeus mennä asuntoon esimerkiksi palovaroittimien asentamiseksi tai paristojen vaihtamiseksi.
Niin sanottu potkulaki astui voimaan
Henkilöperusteista irtisanomista koskeva lainsäädäntö muuttui vuodenvaihteessa, kun niin sanottu potkulaki astui voimaan.
Uuden lain myötä työntekijän irtisanominen helpottuu. Aiemmin vakituisessa työsuhteessa olevan työntekijän on voinut irtisanoa, jos siihen on asiallinen ja painava syy. Jatkossa irtisanomiseen riittäisi asiallinen syy.
Hallituksen mukaan lakimuutoksella halutaan purkaa työllistymisen esteitä. Oppositiossa on epäilty sen lisäävän epävarmuutta työelämässä.