Läheskään kaikki bakteerille altistuneet eivät sairastu, mutta joillekin kuumetauti on hengenvaarallinen.
Suomessa todettiin viime vuonna 65 legionelloosi- eli legioonalaistautitapausta. Asia ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tartuntatautirekisteristä.
Legioonalaistautia todettiin viime vuonna enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1995, johon asti rekisteristä pystyy hakemaan tietoja.
Keskimäärin Suomessa on todettu tuona aikana 26 legionelloositapausta vuosittain. Tapausmäärät ovat olleet kasvussa vuodesta 2014 lähtien.
Legionelloosi on kuumetauti, johon liittyy yleensä myös keuhkokuumetta. Taudin aiheuttaa luonnonvesissä ja maaperässä elävät legionellabakteerit.
Kuolleisuus vajaat kymmenen prosenttia
Läheskään kaikki bakteerille altistuneet eivät kuitenkaan sairastu. THL:n erikoistutkija Marjo Niittynen kertoo, että alle viisi prosenttia legionellalle altistuneista sairastuu keuhkokuumeeseen.
Iskiessään tauti on kuitenkin yleensä vakava.
– Kuolleisuus on ollut kahdeksasta yhdeksään prosenttia niin Suomessa kuin eurooppalaisessa seurannassa viime vuosina, Niittynen kertoo STT:lle.
– Sairaalahoidon, melko usein myös tehohoidon, tarve on myös yleistä.
THL:n tartuntatautirekisteristä ei pysty hakemaan legionelloosiin kuolleiden eikä sairaalahoitoa vaatineiden potilaiden määrää. Legionellasta kertovalla THL:n sivustolla kuitenkin sanotaan, että legioonalaistautiin kuoli Suomessa neljä ihmistä vuonna 2022. Sivuston tiedot on päivitetty viimeksi joulukuussa.
Kaikkein alttiimpia tartunnoille ovat vanhukset ja ihmiset, joilla on jokin perussairaus.
Sairastuneiden keski-ikä oli Suomessa toissa vuonna 63 vuotta. Tapauksia todettiin hieman enemmän miehillä kuin naisilla. Kaikista sairastuneista reilusti yli puolet oli 60 vuotta täyttäneitä. Eniten sairastuneita oli 75–79-vuotiaissa.
– Legionelloosin riskitekijöitä ovat yli 50 vuoden ikä, immuunipuutos, perussairaudet ja tupakointi, Niittynen kertoo.