Legioonalaistautia todettiin Suomessa viime vuonna eniten liki 30 vuoteen

Aiempaa herkemmin diagnooseja

Tunnistettujen tautitapausten lisääntyminen voi johtua monesta syystä. Taustalla voi olla paitsi väestön myös rakennusten ikääntyminen. Huonokuntoisissa vesiputkissa on bakteerille paremmat olosuhteet kasvaa.

Niittysen mukaan myös ilmastonmuutos ja siihen liittyvät tekijät, kuten sateisuuden kasvu ja lisääntynyt ilmankosteus, voivat edesauttaa legionellan lisääntymistä. Bakteeri ei tartu ruoan tai juoman mukana, vaan se pitää hengittää keuhkoihin.

Näiden lisäksi yksi selitys tapausmäärien kasvulle voi olla se, että lääkärit osaavat epäillä legionellaa keuhkokuumeen aiheuttajaksi aiempaa useammin.

– Tätä pidetään alidiagnosoituna tautina. Vuosien mittaan tietoisuus on kuitenkin lisääntynyt, Niittynen sanoo.

– Tapausten tunnistaminen on kenties tehostunut, eli on testattu enemmän ja selvitetty aiempaa herkemmin legionellan mahdollisuus vakavan keuhkokuumeen aiheuttajana.

Tietoisuutta on voinut osaltaan lisätä EU:n uusi juomavesidirektiivi, joka astui voimaan vuonna 2021. Direktiivin myötä Suomen talousvesiasetukseen tuli toimenpideraja legionellalle viime vuoden alussa.

Jos raja-arvo ylittyy kiinteistön lämpimässä käyttövedessä tai kylmässä talousvedessä, omistajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta legionellapitoisuudet saadaan vaatimusten mukaisiksi.

Samainen juomavesidirektiivi toi myös Suomen terveydensuojelulakiin uuden velvoitteen, jonka mukaan tietyissä rakennuksissa on tehtävä legionellan riskinarviointi. Suomessa tällaisia tiloja ovat muun muassa hotellit, sairaalat, uimahallit ja kylpylät.

Veden lämpötila paras lääke

Legionella on ympäristön bakteeri, jota lymyää aina pieni määrä vedessä tai maaperässä, huomauttaa ympäristöterveyden apulaisprofessori Tarja Pitkänen Helsingin yliopistosta.

Legionella muuttuu ongelmaksi vasta sitten, jos ympäristön olosuhteet ovat sille suotuisat ja bakteeri pääsee kasvamaan valtoimenaan esimerkiksi suihkun hanassa tai putkessa.

Suomessa yleisin legionelloosin tartunnanlähde ovat rakennusten vesilaitteistot, joista kodin vesijärjestelmä on kaikkein yleisin lähde. Veden lämpötilalla on tässä äärimmäisen tärkeä rooli.

Legionellalle suotuisa kasvulämpötila on vedessä 20–45 astetta. Bakteerin torjumiseksi kiinteistön kylmän veden pitää olla siis riittävän kylmää eli enintään 20-asteista. Lämpimän käyttöveden taas pitäisi olla vähintään 55-asteista koko vesilaitteistossa.

– Legionella on erittäin kestävä erilaisia desinfiointikemikaaleja vastaan. Sitä on aika vaikea torjua muulla kuin veden lämpötilan säätelyllä, Pitkänen sanoo.
 

Maalämpö yksi riskitekijä?

Viime vuosina kovassa huudossa ollut energiansäästö voi olla yksi osatekijä kasvaneissa tautimäärissä, jos säästöä on haettu nimenomaan rakennusten käyttöveden lämpötilaa laskemalla.

– Tulisi pohtia, milloin ja mistä paikasta energiaa voi säästää ja milloin on taas terveydensuojelun kannalta perusteltua käyttää energiaa enemmän, Pitkänen tuumii.

Hänen mukaansa viime aikoina on myös alkanut tihkua tietoja, joiden mukaan maalämpöjärjestelmissä voi olla todella hankalaa säätää veden lämpötila 55 asteeseen. Laiteiden valmistajien suositukset voivat myös olla tätä alempia.

– Maalämpöä käytetään Suomessa koko ajan yhä enemmän juuri ympäristöystävällisenä energiantuotantomuotona, Pitkänen toteaa.

– Tämä lisää kiinteistön omistajan tiedon tarvetta legionellasta ja siitä, että lämpimän veden lämpötila on asetettu riittävän korkealle, jos maalämpö on käytössä.

STT korjaa juttuaan 18.3. klo 15.50: Jutussa kerrottiin virheellisesti, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijan Marjo Niittysen titteli olisi erityistutkija. Tosiasiassa Niittysen titteli on erikoistutkija.

Lue myös: Viranomaiset varoittavat: Legioonalaistaudin voi saada omalta kotipihalta – "Joitain tapauksia on havaittu myös Suomessa kotipuutarhoissa"