Sukututkimuksen suosio on siivittänyt suomalaisten kiinnostusta ottaa esivanhempiensa sukunimiä. Digi- ja väestötietovirasto kertoo, että aiempaa useampi haluaa palata edellisiltä sukupolvilta löytyvään nimeen.
Valinnanvaraa sukunimen vaihtajilla riittää, sillä itselleen voi hakea nimeä, joka on ollut käytössä viiden sukupolven aikana. Tavallinen tapaus on, että sukunimeksi otetaan esimerkiksi äidin tai mummon tyttönimi, kertoo lakimies Katja Mäkeläinen Digi- ja väestötietovirastosta (DVV), joka käsittelee hakemukset nimien muuttamiseksi.
– Moni haluaa nimen ihmiseltä, johon löytyy läheinen yhteys ja tunneside.
Osa hakijoista kurkottaa kuitenkin kauemmaksi menneisyyteen ja hakee itselleen aiemmin eläneiden sukulaisten nimiä. Sukututkijat löytävät niitä helposti esimerkiksi internetin sukupuupalveluista.
Jotkut haluavat puolestaan palauttaa oman sukunimensä vanhan kirjoitusasun mukaiseksi.
– Ihmisiä kiinnostaa esimerkiksi se, onko heidän nykyinen sukunimensä muuttunut alkuperäisestä. Osa haluaa selvittää, missä muodossa suvun sukunimi on alun perin esiintynyt. Nimestä on voinut pudota vuosien saatossa esimerkiksi yksittäinen kirjain, jolloin osa suvusta käyttää sukunimeä hieman eri kirjoitusasussa.