Kehitys huolestuttaa: Lastentarhanopettajien yliopistokoulutuksen suosio laskussa – "Palkka ei vastaa työn vaativuutta"

Suurimmat syyt varhaiskasvatuksen eli lastentarhan opettajan koulutuksen suosion laskuun ovat alalla työskentelevien mukaan julkisuudessa käytävä keskustelu sekä alhainen palkkataso. Opettajat toivovat arvostusta työlleen, joka näkyisi korkeamman palkan muodossa.

Yliopistonlehtori Annu Brotherus Helsingin yliopistosta kertoo, että kehitys on herättänyt huolestunutta keskustelua heidän korkeakoulussaan.

– Kyllä siitä pitää olla huolissaan, että varhaiskasvatuksen opettajan koulutuksen ja ammatin vetovoima ei ole riittävän hyvä. Meidän ei kuitenkaan vielä tarvitse hakea opiskelijoita kadulta, vaan meille pyrkii hyviä opiskelijoita joista valita, Brotherus toteaa.

Brotherus arvioi, että suosion hiipumiseen voi olla monia syitä. Yhdeksi hän nostaa julkisuudessa käydyn keskustelun.

– Palkkakeskustelu on varmasti yksi syistä. Varhaiskasvatuksen opettajien palkka ei vastaa työn vaativuutta, eli palkka ei ole kilpailukykyinen. Lisäksi julkisuudessa keskustellaan varsin negatiivisesti opettajien työn vaativuudesta, Brotherus sanoo.

"Me arvostamme varhaiskasvatuksen opettajia"

Varhaiskasvatuksen opettajien suurimpia työllistäjiä ovat kunnat. Myös työnantajapuolella yliopistokoulutuksen suosion laskua pidetään huolestuttavana ilmiönä.

Varsinkin pääkaupunkiseudulla on pitkään taisteltu opettajapulan kanssa. Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksen johtaja Satu Järvenkallas kertoo, että Helsinkiin houkutellaan lisää opettajia työnkuvia ja työolosuhteita kehittämällä sekä tarjoamalla lisäkoulutusta.

Mahdollisuus kehittää ammattitaitoa nähdään Helsingissä vetovoimatekijänä.

– On todella tärkeää, että saamme tarpeeksi varhaiskasvatuksen opettajia. Tällä hetkellä tilanne on sellainen, ettemme saa opettajia tarpeeksi siihen nähden mitä tarvitsemme, Järvenkallas sanoo.

Pääkaupunkiseudulla korotettiin varhaiskasvatuksen opettajien palkkoja vuoden alussa. Helsingissä ja Espoossa palkat nousivat 175 eurolla ja Vantaalla 145 eurolla. Järvenkallaksen näkemyksen mukaan suunta on oikea.

– Oma tuntuma on, että Helsingin ratkaisut ovat oikean suuntaisia. Koen että näillä ratkaisuilla nähdään, että Helsingissä arvostetaan ammattiryhmää, Järvenkallas sanoo.

Järvenkallas vakuuttaa, että Helsingissä arvostetaan varhaiskasvatuksen opettajia ja pyritään kaikin tavoin näyttämään, varhaiskasvattajien työn tärkeys. Hän korostaa, että opettajilla on tärkeä rooli ryhmän pedagokisen toiminnan suunnittelijoina, asiantuntijoina, yhteistyössä perheiden kanssa ja toiminnan arvioinnissa.

Opettajat peräänkuuluttavat arvostusta

Kolmatta vuottaan varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevä Martta Hyppänen sanoo, että heidän työtä voisi arvostaa enemmän. Arvostus voisi näkyä yleisessä keskustelussa ja palkkauksessa. Hän sanoo ymmärtävänsä, että työn haastavuutta ja kuormittavuutta on vaikea ymmärtää, jos alalta ei ole kokemusta.

– Työn haastavuus suhteessa palkkaan ei ole aivan tasapainossa. Nyt saatu palkankorotus oli minimaalinen, mutta suunta on oikea, Hyppänen sanoo.

Suurin osa opettajan työajasta koostuu perusarjesta ja pedagogiikasta lasten kanssa. Arjen ruutiineihin kuuluvat muun muassa toiminnan suunnittelu ja toteutus, palaverit, arvionnit sekä yhteistyö lukuisten tahojen kanssa. Hyppänen korostaa kuitenkin, että parhaimmillaan työ on todella palkitsevaa.

– Ihanimpia asioita työssä ovat, kun näkee lapsen oivaltamisen ja oppimisen ilon, sekä yhdessä tekemisen riemun ja kehityksen. Ne ovat tämän työn hedelmä, Hyppänen sanoo.

"Varhaisvuodet pohja koko elämälle"

Varhaiskasvatuksen opettajaopiskelija Venla Nikula suorittaa opintoihinsa kuuluvaa harjoittelua samassa päiväkodissa kuin Hyppänen.

Nikula sanoo, että on aina pitänyt lapsista ja halunnut tehdä ihmisläheistä työtä. Varhaiskasvatustieteiden pariin Nikula hakeutui työskenneltyään välivuotenaan päiväkotiapulaisena. Nikulan mukaan palkitsevinta on seurata lasten huimaa kehitystä varhaisvuosien aikana

– Silloin näkee hyvin oman työn vaikutuksen ja kuinka lapsi kehittyy ja oppii kovaa vauhtia. Myös lasten viattomuus näkyy heidän jokapäiväisessä toiminnassa ja letkautuksissa, Nikula kertoo.

Nikula on samaa mieltä siitä, että yliopistokoulutuksen heikko suosio johtuu yhteiskunnallisen keskustelun sävystä ja heikosta palkkatasosta. Nikula toivoo , ettei hakijamäärien lasku vaikuttaisi tulevaisuuden työympäristöön.

– Toivon, että saisin tulevaisuudessakin toisen opettajan työpariksi, sillä yksin ei ole niin kiva tehdä töitä, Nikula pohtii.

Työ on Nikulan mielestä toisinaan hektistä ja kuormittavaa, mutta varhaiskasvattajan opettajan työn parasta antia on vuorovaikutus työkavereiden ja lasten kanssa.

– Työ antaa paljon enemmän. Palkitsevinta on seurata lasten kehitystä oman työn ohella, Nikula lisää.

Nikula uskoo työskentelevässä lasten parissa vielä pitkään. Maisteriopintojen lisäksi hän pitää päiväkodin johtajan työtä mahdollisena tulevaisuudessa.

Lääkkeeksi hakijamäärien laskuun opettajaopiskelija tarjoaa muiden tavoin asiallista palkkatasoa ja arvostusta.

– Varhaisvuosina luodaan pohja koko loppuelämälle. Siitä lapsi lähtee kouluun sekä edelleen työelämään ja sitä pitäisi arvostaa enemmän, Nikula kertoo.