Lastensuojelun irvikuva: Vanhemmille ei välttämättä kerrota huostaanoton syytä

Aluehallintovirastoissa ollaan nyt huolissaan vanhempien oikeusturvasta huostaanottotilanteissa: vanhemmat eivät saa aina edes perusteluja huostaanotolle.

– Asiakkaat eivät saa asianmukaisia päätöksiä asianmukaisessa ajassa. Tämä tietysti vaarantaa ihan suoraan heidän oikeusturvaansa, sanoo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Aija Ström.

Kun ei tule päätöstä huostaanotosta, ei tule myöskään perusteluja. Silti lapsi otetaan huostaan ja sijoitetaan kodin ulkopuolelle. Joskus vanhemmat saavat selville huostaanoton syyt vasta hallinto-oikeudessa.

– Vasta sitten kun siellä on suullinen käsittely huostaanotosta, sitten vasta selviää mikä varsinainen oikea ongelma oli ja mitä olisi pitänyt tehdä, kuvailee Ström.

Kantelut lastensuojelusta ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti - silti kanteluita huostanotoista tulee vain muutama sata vuodessa,

– On selvää, että vanhemmilla ei ole voimia tai osaamista valittaa. Kanteluiden määrä on vain jäävuoren huippu, uskoo Ström.

Karsea kokemus huostaanotosta

YksinhuoltajaäitiMari Nissilla on takanaan kaamea kokemus huostaanotosta.

– Meillä oli tällainen tilanne, että tytöllä oli ollut ongelmia koulussa. Koululle oli sovittu palaveri aiheesta, tähän palaveriin meni isä. Pian palaverin alettua sosiaalityöntekijä soitti ja kertoi, että nyt on hirveä huoli tytöstä ja tyttö lähetetään heti Ylivieskaan lastenkotiin, kertaa Mari Nissi tapahtumia.

Hän otti yhteyttä pietarsaarelaiseen Hanna Kivikankaaseen, joka on toiminut tukihenkilönä huostaanottotapauksissa jo monille perheille.

– Shokki oli aivan kauhea. Lähdin saman tien koululle, jossa tyttö oli aivan shokissa. Meille annettiin tunti aikaa käydä kotona pakkaamassa tavarat. Sitten tultaisiin  hakemaan tyttöä, kertoo Nissi.

Hän noudatti Kivikankaan neuvoa ja päätti piilottaa lapsen.

–  Eihän tällaiseen voi suostua, kyllä kai huostaanotolle täytyy olla peruste, sanoo Nissi.

Uskomattomia tapauksia riittää

Hanna Kivikangas on taistellut äitien ja isien rinnalla jo useissa huostaanottotapauksissa - ja on viranomaisten toimista ällistynyt. Räikein tapaus oli viisi vuotta kestänyt huostaanotto, joka käynnistyi äidin vanhan huumetaustan vuoksi, kun äidin sairauskohtaus oli kirjattu vahingossa huumeista johtuvaksi.

– Pyysin oikaisua sosiaalitoimelta, kun olin selvittänyt virheen. Sosiaalitoimesta sanottiin, että kun äidillä on kumminkin ollut huumetausta, niin se menee tällä läpi, hämmästelee Kivikangas.

Kivikangas on tehnyt kanteluja oikeusasiamiehelle ja aluehallintovirastoon ja kritisoinut esimerkiksi sitä, että  suomenkielinen lapsi sijoitetaan ruotsinkieliseen lestadiolaisperheeseen.

– Biologisen äidin ja sijaisperheen maailmankatsomus oli aivan erilainen. Silti lasta oli viety pienestä asti lestadiolaiskokouksiin kerran viikossa. Kokouksissa puhuttiin kuolemasta, josta aiheutui hänelle pelkotiloja.

Kun huostaanoton purkamisesta tuli lopulta oikeuden päätös, lapsen saaminen biologiselle vanhemmalle kesti vielä puoli vuotta.

– Syyksi kerrottiin se, että sosiaalitoimessa on kesälomat pitämättä ja asiaan palataan myöhemmin, ihmettelee Kivikangas.

Epäpätevyyden määrä hämmentää

Kivikangas on selvitellyt myös koko maan alueella vanhemmuuden arviointeja tekevän yksityisen yrityksen taustoja. Selvitystyön seurauksena ainakin kotikunta Pietarsaari on luopunut kyseisen yrityksen käytöstä.

– He ovat nuoriso-ohjaajia, eikä heillä ole lupa tehdä tällaista äitiyden tai isyyden arviointia, sanoo Kivikangas.

Myös sosiaali- ja terveysministeriö teki viime vuonna lastensuojelun selvityksen, jonka johtopäätökset ovat karua luettavaa. Epäpätevää henkilöstöä on lastensuojelutyössä jopa kolmannes - yksin Itä-Suomen alueella on yhdeksän kuntaa, joissa ei ole yhtään pätevää lastensuojelun sosiaalityöntekijää. Raportin mukaan myös tieto lastensuojeluilmoituksen käsittelystä ja sitä seuraavista toimenpiteistä ei välity ilmoituksen tehneille tahoille. Koulutus on riittämätöntä ja sijiasperheiden valvonta ontuu. Päätösten odotusajat ovat liian pitkiä eikä kansalaisten oikeusturva aina toteudu.

– Prosessin pitäisi mennä oikein ja vanhempien pitäisi ana saada tiedot sekä ohjeet siitä, miten asiasta voi valittaa. Se on ihan virkavelvollisuus kunnissa neuvoa ja ohjata, huomauttaa ylitarkastaja Ström.

– Eli oikeusturva on ilmeisesti retuperällä?

– Kyllä se usein jää kiireen jalkoihin, muotoilee Ström.

Huostaanotto purettiin yhtäkkiä

Tavallisena arkipäivänä tukihenkilö Hanna Kivikankaan pakeilla on käynyt jo isä, jonka murrosikäistä poikaa uhkaa huostaanotto. Mari Nissin tilanne laukesi yllättäen jo huostaanottopäätöksen päivänä. Kun yksinhuoltajaäiti rupesi peräämään oikeuksiaan, sosiaalitoimi teki uuden päätöksen: huostaanotto peruttiin.

– Pyysin, että saisin kirjallisena myös päätöksen perumisen, koska en voi luottaa pelkkään samaan puhelimessa. Niin oudolta tuntui, että jos on tehty huostaanottopäätös niin sillehän pitäisi olla aika painavat syyt eikä sitä voi noin vain perua, ihmettelee Nissi vieläkin tuoretta tapausta.

Mari Nissiä oudoksuttaa jälkikäteen se, että hänen avun hakemisensa lapsen asiassa katsottiin äidille miinukseksi.

– Kun yritin tehdä työtä eri tahojen kanssa, että saisin lapselle apua. niin tämä sivuutettiin ja minusta tehtiin vain pätemätön äiti.

Kivikangas on enemmän kuin huolissaan nykytilanteesta. Räjähdysmäisesti lisääntyneet lastensuojelulmoitukset, joita tekevät pääsääntöisesti muut kuin lasten kanssa työskentelevät henkilöt, käynnistävät usein pitkän prosessin.

– Minun tapauksessani entinen naapurini teki lastensuojeluilmoituksen, jossa hän kertoi että perheeseen ei koskaan tuoda ruokaa ja että koirat hoitavat lapsia, hymähtää Nissi.

Kivikangas toivoo asiaan nyt reippaita toimia.

– Olen tosi pettynyt lastensuojeluun, minusta se on irvikuva. Toivoisin että päättäjät löisivät nyt viisaat päänsä yhteen ja tällainen mielivalta lopetettaisiin lastensuojelusta, sanoo Kivikangas.

Aiheesta lisää tämän illan 45-minuuttia ohjelmassa kello 20.05.