Sain kuulla, että lastensuojelun lisäksi muillakin sektoreilla perheitä uhkaillaan sillä, että lapset viedään pois. Ilmiö on vakava, mutta onko se kitkettävissä, kysyy MTV Uutisten sote-toimittaja Joonas Lepistö.
Joensuun tragediassa huomion arvoista monen muun asian lisäksi on se, että isäpuolta ei velvoitettu osallistumaan tehostetun perhetyön tapaamisiin. Laissa velvoitusta ei ole olemassa. Pitäisikö olla? Jotta voitaisiin varmistaa avun meneminen perille ja lievimmän riittävän toimenpiteen toteutuminen.
Kysyin vastuuministeri Kaisa Juusolta, että mitä hallitus aikoo tehdä sille, että tällä hetkellä asiakkaita ei voida velvoittaa ottamaan vastaan lastensuojelun avohuollon tukitoimia. Jos vanhemmat kieltäytyvät tarjotusta avusta, niin perheille ei voida antaa apua?
Ministeri vastasi, että kyllä lastensuojeluviranomaiset pystyvät kiireelliseen huostaanottoon (lienee tarkoittanut kiireellistä sijoitusta), vaikka vanhemmat eivät siihen suostuisikaan. Juuso sanoi, että lapsia on pystyttävä suojelemaan ja kiireellinen huostaanotto sen asian hoitaa.
Lue lisää: Lapsiasiavaltuutettu: Lastensuojelun vuosittaiset kiireelliset sijoitukset ovat noin kymmenkertaistuneet 90-luvulta - "Lastensuojelu kaaoksessa"
Millaisen viestin ministeri lausunnollaan välittää ottamalla esiin viimesijaisimman keinon – kysyttäessä ensisijaisista keinoista? Varsinkin, kun koko soten kantava mahti-idea on se, että hoidetaan ensisijainen pääty kuntoon, jotta viimesijaisilta keinoilta vältyttäisiin.

