Lasten ja nuorten palveluiden suhteen ollaan tekemässä samat virheet kuin 90-luvun laman aikaan, sanoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton asiantuntijalakimies Esa Iivonen.
MTV Uutislivessä vierailleen Iivosen mukaan suurin ongelma lasten ja nuorten palveluiden järjestämisessä on tällä hetkellä se, että apua ei saa tarpeeksi nopeasti.
- Peruspalveluissa ei pystytä antamaan oikeanlaista apua tarpeeksi ajoissa, jolloin pienet pulmat pääsevät pikku hiljaa kasvamaan suuremmiksi ongelmiksi ja kasautumaan. Ja sillon tietysti näiden pulmien kasvaessa tarvitaan entistä järeämpiä toimenpiteitä, Iivonen sanoo.
Varhaisen puuttumisen palvelut ovat vuosien varrella heikentyneet Suomessa Iivosen mukaan erittäin paljon. Hän nostaa esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelut. Vuonna 1990 yli kahdeksan prosenttia lapsiperheistä sai kotipalvelua, nyt vastaava prosenttiluku on 1,5.
Uusi laki ei korjannut tilannetta
Esimerkiksi Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen on kritisoinut sitä, että kouluissa ilmenevään häiriökäyttäytymiseen ei pystytä puuttumaan, koska kouluista uupuu muun muassa psykologeja ja koulukuraattoreita.
Kesän lopussa voimaan tullut oppilashuoltolaki ei ole korjannut tilannetta. Lain mukaan kunnan tulee esimerkiksi tarjota opiskelijoille kuraattorin, vastaavan kuraattorin sekä opiskeluhuollon psykologipalvelut.
Iivonen korostaa, että pelkkä toimiva lainsäädäntö ei riitä, vaan lisäksi tarvitaan myös riittävästi henkilökuntaa lakeja toteuttamaan.
- Eli tarvitaan näitä ammattilaisia. Jos heitä ei ole, niin silloin helposti hyväkin laki jää sanahelinäksi. Tarvitaan myös ohjausta, jotta kunnissa todella otetaan lainsäädäntö vakavasti, hän sanoo.
Iivonen korostaa, että kunnat ovat nyt taloudellisesti hyvin haastavassa tilanteessa. Kasvavan työttömyyden vuoksi verotulot vähenevät ja samalla palveluntarve kasvaa. Tämä näkyy myös perheiden arjessa.
- Perheessä saattaa olla samaan aikaan työttömyyttä ja sitten tulee toimeentulo- ja muita vaikeuksia. Ja samanaikaisesti palveluja leikataan. Esimerkiksi kouluissa tai päiväkodeissa saatetaan ryhmäkokoja kasvattaa tai oppilas- tai neuvolapalveluja heikentää. Eli samanaikaisesti tulee kahdensuuntaisia kielteisiä vaikutuksia perheiden arkeen.
Laman lapset varoittava esimerkki
90-luvun laman aikana lasten, nuorten ja perheiden palveluista leikattiin rajusti. Se tuli kalliiksi.
- Sellaiset kunnat, joissa kaikkein eniten kouluterveydenhuollosta ja perhe- ja kasvatusneuvoloista säästettiin, niin myöhemmin sitten niissä kunnissa lasten- ja nuorisopsykiatrian osaston menot kasvoivat, Iivonen sanoo.
Iivonen korostaa, että on taloudellisestikin kannattavaa panostaa edullisiin varhaisen puuttumisen palveluihin. Lastensuojelun sijaishuollon palvelut laitoksessa maksavat hänen mukaansa vuodessa noin 100 000 euroa lasta kohden. Sen sijaan varhaisen puuttumisen hoitomuodot, kuten terapiakäynnit tai sosiaalityöntekijän käynnit maksavat noin 100 euroa kertaa kohden.
Iivosen mukaan viime vuosina lasten ja nuorten palveluiden hoidossa on menty aivan väärään suuntaan.
- Vielä pari vuotta sitten päätöksentekijät kovasti vakuuttelivat, että kyllä näistä laman virheistä on opittu. Mutta kyllä se nyt näyttää erittäin vahvasti siltä, että ollaan samalla tavalla tekemässä näitä hyvin lyhytnäköisiä leikkauksia, Iivonen toteaa.