Mainos

Lastensuojelua tutkinut huolissaan työntekijöiden jaksamisesta ja perheiden huono-osaisuudesta: "Lasten hätä on lisääntynyt"

Kasvanut lastensuojeluilmoitusten määrä ei välttämättä kerro lasten hyvinvoinnista mitään, kertoo erikoistutkija Tarja Heino. Lastensuojelun parissa pitkään työskennelleen Heinon mukaan ennaltaehkäisyyn pitäisi osata panostaa nykyistä selvästi vahvemmin, sillä lasten erilainen avuntarve on lisääntynyt.

Lastensuojeluilmoituksia tehtiin vuonna 2015 yhteensä liki 115 000 kappaletta. Kasvua kertyi edellisvuodesta seitsemän prosenttia. Ilmoituksia tehtiin kaikkiaan 66 000 eri lapsesta.

Mutta miksi nämä ilmoitusmäärät kasvavat?

– Ensinnäkin tämä kasvanut lastensuojeluilmoitusten määrä ei kerro lasten hyvinvoinnista mitään. Joukkoa, joilla on velvollisuus ilmoittaa, on laajennettu lainsäädännöllä. Koulutuksen kautta tietoisuus on kasvanut. Voi olla, että ilmoituskynnys on madaltunut. Poliisin tekemien ilmoitusten lisääntyminen saattaa olla iso joukko tästä kokonaismäärän kasvusta. Joukossa voi olla myös kiusaamista ja turhaa hätääntymistä, listaa THL:n erikoistutkija Tarja Heino.

Huoli päihteiden käytön kasvusta

Maakunnittain katsottuna ilmoitusmäärissä on eroja. 

– Se kertoo siitä, että käytännöt ovat erilaisia. Yhteydenottokynnys on Itä- ja Länsi-Suomessa selkeästi erilainen.

Heino kiinnittää huomion päihdeäiteihin.

– Yllättävää on, että ennakollisten ilmoituksien määrä on myös lisääntynyt. Ne kohdistuvat päihteitä käyttäviin synnyttäviin äiteihin. Arvaan, että käyttäjiä on enemmän ja heihin kiinnitetään enemmän huomiota.

Uusi sosiaalihuoltolaki toimii, ainakin osittain. Heinon mukaan pienempi osa lapsista päätyy lastensuojeluasiakkuuteen. Asiat tulevat monesti hoidettua ennen sitä. Pitää kuitenkin huomioida, että osa palveluista, jotka olivat aiemmin lastensuojelun alaisia, on siirretty sieltä sosiaalipalvelujen puolelle.

Tällä on pyritty vähentämään herkkään asiaan liittyvää stigmaa. Mutta tämä tarkoittaa myös sitä, että lastensuojelun asiakkaaksi tulevien lasten tilanteet ovat jatkossa entistä vaikeampia.

Lastensuojelu



Silti lastensuojelu toteutuu eri puolilla maata kirjavasti ja lapset ovat keskenään eriarvoisessa asemassa. Toisen kunnan palvelutarjonta saattaa olla monipuolista ja työtä tekevät pätevät sosiaalityöntekijät. Toisaalla palveluja on ohuesti eikä kelpoisia työntekijöitä saada töihin.

Työntekijöiden tilanne hälyttävä

Tutkija huomauttaa, että vaikka uusi laki on tervetullut, leikkaukset koskevat kaikkia. Heino näkee, että vaikka palveluja kehitetään eri tavoin, työntekijöitä on lapsimääriin nähden aivan liian vähän.

– Paineet kasvavat. Työntekijät haluaisivat tehdä eettisesti kestävällä tavalla työtään. He ovat ovat huolissaan siitä, että aikaa ei ole käytettävissä riittävästi lasten ja heidän läheistensä kuulemiseen. Erityisesti kun lapsi on sijoituksen kynnyksellä, asia olisi selvitettävä monipuolisesti, tarvittava apu järjestettävä ja lasta ja hänen ympärillä olevia ammattilaisia ja läheisiä pitäisi pystyä kunnolla kuulemaan. Niissäkin tilanteissa selkeästi suurin osa sosiaalityöntekijöistä sanoo, että aikaa ei ole riittävästi.

Heino muistuttaa, että sosiaalityöntekijän työ on haastavuuden lisäksi usein myös yksinäistä puurtamista.

– Olen laskenut, että sosiaalityöntekijöillä pitäisi olla vain 10 lasta, jotta lapsen asiat tulisi hyvin hoidetuksi. Nyt lapsia voi olla kuusikinkymmentä per työntekijä. Nämä ovat vakavia tapauksia. Usein on myös niin, että itse perhe ei ole motivoinut avun vastaanottamiseen – silloin sosiaalityöntekijän työ on todella vaikeaa. Jos nämä työntekijät jätetään yksin, eihän siinä kukaan jaksa.

Tutkija huomauttaa, että monet näistä perheistä voivat huonosti jo palvelujen alussa.

– Sosioekonominen huono-osaisuus sekä sairastavuus kasautuvat. 

"Juhlinta on arkipäiväistynyt"

Heinon kommentit ovat tuttuja Helsingin kaupungin sosiaalipäivystyksessä. Kiireeseen on totuttu.

– On ollut kiirettä jouluna ja vuodenvaihteessa – ihan samalla lailla kuin muutoinkin. Usein nämä asiat liittyvät lastensuojeluun ja lastensuojeluilmoitusten tarkistamiseen, kertoo päivystyksen johtava sosiaalityöntekijä Kaisu Ketola.

Ketola näkee yhteiskunnan muuttuneen.

– Juhlanvietto on arkipäiväistynyt. Laajemmin kyse on siitä, että yhteiskuntamme arvot ovat muuttuneet. Jos puhutaan pyhistä, niin eihän niissä enää niin paljon kirkollista ole.

"Hyvinvoinnin kuilu on syventynyt"

Ketola ottaa esiin myös väestön polarisoitumisen.

– Hyvinvoinnin kuilu on syventynyt. Syrjäytyminen ja köyhtyminen ovat meillä näkyvissä. En haluaisi olla pessimisti, mutta eivät nämä hallituksen viimeaikaiset päätökset tätä kuilua ole poistamassa. Erityisen huonona ennusteena tuleville sukupolville näen sen, että koulutuksesta on supistettu kaikilla tasoilla. Mutta tässä työssä pitää löytää myös hyvää - monet pystyvät huolehtimaan hyvin perheistään.

Erikoistutkija muistuttaa, että riittävä ennaltaehkäisy ei vieläkään näy itse palveluissa.

– Ainakin 20 vuotta on pyritty ennaltaehkäisyyn. Lopputuloksena lasten hätä on kuitenkin lisääntynyt, Heino päättää.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.