Ikäluokasta sijoitettujen lasten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. MTV Uutisten haastattelema asiantuntija kertoo, että sijaishuollossa on monia lapsia, jotka eivät sinne kuuluisi. Syynä tähän on se, että lapset eivät ole saaneet tarvitsemaansa tukea koulussa eivätkä psykiatriassa.
Kun vuonna 1987 syntyneistä sijoitettiin 3 prosenttia, 1997 syntyneistä kuutisen prosenttia. Samalla lastensuojelun kustannukset ovat paisuneet paljon.
– Ammattilaisten fokuksessa ei ole ollut selvittää, mitä perheet haluavat ja tarvitsevat, tiivistää Tiina Ristikari, joka työskentelee tutkimusprofessorina Itlassa eli Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiössä.
Miljardiluokan kustannukset
Vuonna 1987 syntyneistä kodin ulkopuolelle sijoitettiin 3 prosenttia lapsista, 10 vuotta myöhemmin syntyneistä sijoitettiin kuutisen prosenttia lapsista. Yli puolet heistä ei ole suorittanut toisen asteen koulutusta. Asiantuntijan mukaan kyse on 2–4 miljardin euron kustannuksista jokaisessa ikäluokassa.
Ristikari kertoo, että per ikäluokka sijoitetuista pojista noin 3000 jää ilman toisen asteen tutkintoa ja tytöistä yli 2000.
– Pelkästään se, että toinen aste jää käymättä, maksaa yhteiskunnalle noin 400 000 euroa per nuori muun muassa etuuksien lisääntymisen, palvelujen käytön ja menetetyn veroeurojen vuoksi. Tarkoittaa yli kahta miljardia per ikäluokka, toteaa Ristikari.
Ristikari: Sijaishuolto ei ole onnistunut turvaamaan lasten koulunkäyntiä
Asiantuntija huomauttaa, että sijoitettujen osalta mukaan tulee laskea sijoituksen kustannukset ja tällöin päästään noin miljoonaan euroon per nuori.
