HUSin lasten tehohoidon tilanne on kriittinen, kertoo lasten ja nuorten sairauksien toimialajohtaja MTV Uutisille. Hoito on laadukasta, mutta tehohoitopaikkoja pystytään pitämään auki vain puolet siitä, mihin lastensairaalan tilat on suunniteltu.
Espoolaisen Marlonin sydämestä puuttuu toinen kammio. Sydänvika on siis pahimmasta päästä. Silti hän on yksi monista, jotka ovat joutuneet odottamaan leikkausta laittoman pitkään.
Marlon on odottanut helmikuusta asti kolmatta avosydänleikkaustaan. Leikkaus on peruuntunut lähiaikoina kaksi kertaa – toinen kerta sairauden vuoksi ja toinen henkilöstöpulan vuoksi.
– Miksi se sun sydän leikataan? kysyy Marlonin isä pojaltaan.
– Siksi, että mä haluan tulla paremmaksi leikkijäksi, toteaa Marlon.
Lasten tehohoitopaikkoja pystytään pitämään auki vain puolet
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) lasten tehohoidon tilat on suunniteltu 16 tehohoitopaikalle. Jos niitä olisi 12, talossa pärjättäisiin.
Käytännön arjessa tehohoitopaikkoja on kuitenkin käytössä välillä vain kuusi, välillä yhdeksänkin.
Tänä kesänä tämä johti poikkeuksellisiin tapahtumiin. Kiireellistä tehohoitoa tarvitsevia lapsia jouduttiin siirtämään ympäri Suomea, mutta myös Ruotsin pääkaupunkiin Tukholmaan.
Lue myös: "Lasten tehohoidon kannalta tilanne on kriittinen" – HUS selvittää tilannetta
HUSissa jono lasten sydänleikkauksiin on venähtänyt historiallisen pitkäksi eikä se täytä hoitotakuulain kriteerejä.
– 51 lasta 117:sta ylittää kuuden kuukauden jonotusajan. Yksinkertaisesti se määrä tehohoitoa, jota me pystymme nyt tuottamaan, on selkeästi riittämätön siihen, mitä meidän pitäisi pystyä tuottamaan, toteaa HUSin lasten ja nuorten sairauksien toimialajohtaja Jari Petäjä.
Artikkeli jatkuu videon jälkeen. Katso HUSin Jari Petäjän haastattelu alla kokonaisuudessaan.
19:16
Osa lapsista ollut jonossa yli vuoden
Osa lapsista on ollut sydänleikkausjonossa yli vuoden. Keskeinen syy on jonoon henkilöstön suuri vaihtuvuus. Tänä vuonna HUSin lasten teho-osaston 48 hoitajasta on lähtenyt 13 – noin puolet muualle HUSiin, yksi yksityiselle.
Kokonaisuudessaan HUSissa lähtövaihtuvuus on noin tuplaantunut viidessä vuodessa.
Jari Petäjä arvioi, että seuraavien vuosien aikana se nousee kymmenestä prosentista viiteentoista. Miksi?
– Sairaanhoitajien työmarkkina on kasvanut tavattoman paljon eli siellä on tilaa liikkuvuuteen. Me tarvitsemme kansallista yhteistyötä. Me tarvitsemme erikoissairaanhoidon sisällä kykyä maksaa myös sellaisia palkkoja, jotka vastaavat minkäkin työn tosiallisia vaatimuksia.
Petäjä: Kriisi ei koske pelkästään lapsia, vaan koko järjestelmää
Kyseessä on koko Suomen asia, sillä kaksi kolmesta HUSissa tehohoidossa olevasta lapsesta on muualta kuin Uudeltamaalta. Petäjä alleviivaa, että kriisi ei koske kuitenkaan pelkästään lapsia, vaan koko järjestelmää.
Asiantuntijan mukaan keskeinen syvä muutos on se, että sairaalat ovat menettäneet kykyään purkaa pitkiä hoitojonoja. Lasten raskastehohoito on vain yksi erityisen vakava esimerkki tästä.
– Erikoissairaanhoito on pulassa. Selvää on, että erikoissairaanhoidon kantokyky on tässä ihan muista kuin sote-uudistussyistä erityisesti hoitajakysymyksen kautta voimakkaasti heikentynyt ja nopeasti nyt tässä ihan parin vuoden aikana.
Ostopalvelua muista Pohjoismaista?
Tilanne on niin vaikea, että HUS on kannellut itsestään valvontaviranomaisille. Seuraavaksi kansallinen asiantuntijaverkosto selvittää lasten tehohoidon saatavuuden yhteistyössä muiden yliopistosairaaloiden kanssa. Tavoitteena on selvittää muun muassa ostopalvelut muiden Pohjoismaiden yliopistosairaaloista.
Marlonin kohdalla seuraava etappi toteutui muutama päivä haastattelun jälkeen. Toipuminen on alkanut. Jatkossa hän voi tehdä kauemmin asioita, joita hän rakastaa.