Ensimmäinen sydänlapsipotilas voisi päästä leikkaushoitoon Tanskaan jo maaliskuussa, arvioi HUS.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) suunnittelee purkavansa Uuden lastensairaalan laittoman pitkiä hoitojonoja lähettämällä joitakin sydänleikkausta odottavia lapsipotilaita hoitoon Tanskaan.
Lastensairaalan sydänleikkausjonossa on tällä hetkellä yli sata lasta, joista lähes puolet on odottanut hoitoonpääsyä yli lakisääteisen enimmäisajan. Jonoja ei toistaiseksi ole saatu purettua viime syksystä, jolloin tilanne kriisiytyi muun muassa pitkään jatkuneen sairaanhoitajapulan vuoksi.
Neuvotteluja kööpenhaminalaisen sairaalan kanssa käydään parhaillaan, kertoo HUSin lasten ja nuorten sairauksien toimialajohtaja Jari Petäjä.
– Tällä hetkellä leikkausjonossa olevasta noin viidennes, eli 20 potilasta voisi saada hoitoa Tanskassa. Pitkällä aikavälillä Tanskassa voitaisiin leikata arviolta 60 lapsipotilasta.
Petäjän mukaan ensimmäinen lapsipotilas voisi päästä hoitoon jo maaliskuussa.
– EU alueella siirtyminen hoitoon maasta toiseen on byrokraattisesti varsin yksinkertaista, Petäjä sanoo.
Lue lisää: Lasten tehohoito kriisissä, jono sydänleikkauksiin laittoman ja harvinaisen pitkä – HUS-johtaja MTV:lle: "Erikoissairaanhoito on pulassa"
Kiuru: Lisärahoitus pohdinnassa
Syynä jonotilanteen kriisiytymiseen on se, että hoitajapulan vuoksi tehohoitopaikkoja on jouduttu sulkemaan. Petäjän mukaan HUS neuvottelee tällä hetkellä mahdollisuudesta teettää lisätöitä henkilöstöllä.
Lisäksi leikkauksen jälkeisiä tehohoitopaikkoja saadaan lisättyä siirtämällä enenevästi riskisynnytyksiä pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen. HUSin uudessa lastensairaalassa hoidotetaan keskitetystä koko Suomen lasten sydänkirurgia ja elinsiirrot.
Kansallinen tehohoidon työryhmä on esittänyt lasten tehohoitokapasiteetin turvaamiseen viiden miljoonan lisärahoitusta, joka jakautuisi HUSin, Turun yliopistollisen sairaanlan (TYKS) ja Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) kesken.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) mukaan pohdinnassa on lisärahoituksen esittäminen. Tarkkoja summia tai aikataulua hän ei kuitenkaan halua avata.
Rahoitus olisi kuitenkin erillinen hyvinvointialueiden hoitovelan purun lisärahoituksesta, josta hallitus ei toistaiseksi ole päässyt sopuun.
– Tässä ei ole kysymys vain rahoituksesta. HUS tarvitsee apua sekä muilta sairaanhoitopiireiltä, että valtiovallan taholta. Mitä HUS tekee itse, mitä voidaan tehdä yhteistyössä muiden yliopistosairaaloiden kanssa, ja mikä ministeriön rooli tässä kaikessa voisi olla, Kiuru pohtii.
Toistaiseksi lastensairaalan kriisiytynyt jonotilanne ei ole helpottanut.
– Luulen, että vielä näihin aikoihin ei saada tilannetta laukeamaan, Kiuru sanoo.