Suomalaisten sydänlasten leikkausjono on lyhentynyt viiteenkymmeneen, kun se vielä reilu vuosi sitten oli 110 lasta. Uudessa Lastensairaalassa puhutaan pistemäisestä voitosta, koska muilla kuin sydänkirurgian erikoisaloilla leikkausta jonottaa noin 330 lasta, joista noin joka kolmas on jonottanut yli lakisääteisen puoli vuotta.
Erikoissairaanhoidon vetovoimaisuus pitkällä aikavälillä on hoidettu huonosti, toteaa MTV Uutisten haastattelema asiantuntija, HUSin sairaalajohtaja Jari Petäjä.
Sydänleikkausten osalta tilanne on nyt stabilisoitunut. Mutta onko tilanne hauras ja muuttuva?
– Hauraus on juuri oikea sana. Lasten vaativin erikoissairaanhoito on kaikkein terävin kärki osoittamaan sen, kuinka hauras systeemi voi olla. Koko toiminta perustuu hyvin pieniin tiimeihin. Nämä sairaudet ovat harvinaisia.
– Jos meillä on neljä täysin oppinutta lasten sydänkirurgia ja sillä pysytään tasapainossa, niin mitä tapahtuu jos yhtäkkiä heistä yksi tai kaksi on työkyvyttömiä. Tämä on tavattoman hauras.
– Olen tavattoman iloinen siitä, että näillä lukuisilla toimenpiteillä, joita on tehty, tehohoito ei ole nyt kriittisin pullonkaula hoitojärjestelmässämme.
Pyöriikö arki nyt neljän kirurgin varassa?
– Pyörii. Se on oikea määrä siihen nähden, minkä verran Suomessa lapsilla on sydänvikoja. Avainkysymys on se, miten veto- ja pitovoima säilyy.
Koko haastattelu on katsottavissa artikkelin alun videolta. Siitä selviää muun muassa, millainen Tanskan rooli on.
– Tämä onnistuminen on pistemäinen. Meillä on rakenteellisesti päässyt syntymään jonoutusongelmia, jotka ovat vakavia, mutta eivät samalla tavalla välittömästi kriisissä olevia. Leikkauksiin jonottaa yli 100 lasta muilla erikoisaloilla niin, että tämä lain edellyttämä kuuden kuukauden raja ylittyy.
Eli käytännössä peräti noin joka kolmas muiden erikoisalojen lapsi on odottanut jo yli lain maksimiajan.
Lue myös: Vastuuministeri Lastensairaalan laittoman pitkistä jonoista: Jos muualla hoitoa saa nopeammin, niin asiakkaalla on oikeus siirtyä toiseen sairaalaan
– Eli emme ole ollenkaan kirkkaalla vesillä kokonaisuutena.
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat. Miten sote pelastetaan? Juttuvinkit joonas.lepisto(@)mtv.fi. |
Petäjä kertoo lääkäripulasta.
– Vetovoimaisuus pitkällä aikavälillä on hoidettu huonosti. Tai sanotaankin näin, että sen parantamiseksi ei ole tehty riittävästi.
"Lääkärihenkilöstön osalta tilanne on kehittämässä paikoin erittäin kriittiseen suuntaan"
Hoitohenkilökunnan osalta tilanne on vähemmän kriittinen juuri nyt. Lääkärien osalta tilanne on huolestuttava.
– Lääkärihenkilöstön osalta tilanne on kehittämässä paikoin erittäin kriittiseen suuntaan. Meillä on ilmaantunut viime vuosina erittäin vakava lastenneurologipula. Meillä on myös lastenlääkäripäivystysten pyörittämiseen on kehittynyt merkittävä lastenlääkäripula.
Sen sijaan Petäjän mukaan pulaa ei ole lastensyöpälääkäreistä eikä vastasyntyneiden erikoislääkäreistä.
Lue ja katso lisää: Näin laittoman pitkistä sydänpotilaslasten jonosta päästiin eroon: Kriisin pysäyttämiseksi tarvittiin sairaalajohtajan väliintulo
15:42
Täydennetty jutun alkuun haastateltavan nimi ja titteli kello 13.01.