Suomalaisten sydänlasten leikkausjono on lyhentynyt viiteenkymmeneen, kun se vielä reilu vuosi sitten oli 110 lasta. Uudessa Lastensairaalassa puhutaan pistemäisestä voitosta, koska muilla kuin sydänkirurgian erikoisaloilla leikkausta jonottaa noin 330 lasta, joista noin joka kolmas on jonottanut yli lakisääteisen puoli vuotta.
Erikoissairaanhoidon vetovoimaisuus pitkällä aikavälillä on hoidettu huonosti, toteaa MTV Uutisten haastattelema asiantuntija, HUSin sairaalajohtaja Jari Petäjä.
Sydänleikkausten osalta tilanne on nyt stabilisoitunut. Mutta onko tilanne hauras ja muuttuva?
– Hauraus on juuri oikea sana. Lasten vaativin erikoissairaanhoito on kaikkein terävin kärki osoittamaan sen, kuinka hauras systeemi voi olla. Koko toiminta perustuu hyvin pieniin tiimeihin. Nämä sairaudet ovat harvinaisia.
– Jos meillä on neljä täysin oppinutta lasten sydänkirurgia ja sillä pysytään tasapainossa, niin mitä tapahtuu jos yhtäkkiä heistä yksi tai kaksi on työkyvyttömiä. Tämä on tavattoman hauras.
– Olen tavattoman iloinen siitä, että näillä lukuisilla toimenpiteillä, joita on tehty, tehohoito ei ole nyt kriittisin pullonkaula hoitojärjestelmässämme.
Pyöriikö arki nyt neljän kirurgin varassa?
– Pyörii. Se on oikea määrä siihen nähden, minkä verran Suomessa lapsilla on sydänvikoja. Avainkysymys on se, miten veto- ja pitovoima säilyy.
