Raahelainen Suvi Kellola joutui perheineen seuraamaan vierestä, kuinka heidän Lumi-koiransa taisteli terveytensä puolesta parin viikon ajan.
Mikään hoito ei tuntunut tepsivän, rakkaan lemmikin vointi vain huononi jatkuvasti. Aiemmin niin terhakka koira oli yhtäkkiä kuin varjo entisestään.
– Kaikki alkoi satunnaisella oksentelulla, jota jatkui päivän verran, Kellola kertoo.
Koira oli muuten hyvävointinen, joten perhe ei vielä huolestunut. Tässä vaiheessa hoidoksi kokeiltiin matokuuria.
– Seuraavana päivänä se oli jo sitten apaattisempi. Saimme päivystysajan eläinlääkärille. Siellä otettiin verikokeet, jotka osoittivat monen arvon olevan koholla. Aloitettiin antibioottikuuri, koira sai myös lääkettä pahoinvointiin.
Illalla Lumi ei enää syönyt, ja oksensi vedetkin ulos. Lisäksi koiraan ilmaantui jo kuivumisen merkkejä. Seuraavana aamuna eläinlääkärissä vierähtikin jo kahdeksan tuntia.
– Verikokeissa ilmeni, että sisäelinten tulehdusarvot olivat erittäin korkealla. Haima, maksa ja munuaiset olivat reagoineet todella voimakkaasti.
Pääsiäisen jälkeen Lumi vietiin taas hoitoon, sillä oireilu oli pahentunut. Eläin oksenteli, eikä suostunut syömään, ja siinä ilmeni jälleen kuivumisen merkkejä.