Henna-Riikka epäilee koiransa kuolleen Mustin ja Mirrin kohukoiranruokaan jo tammikuussa – "Sekosin surussani"

Koiranomistajat ovat järkyttyneitä SMAAK-takaisinvedosta – "Mikä siinä on voinnut mennä niin pieleen?" 2:46
KATSO MYÖS: Näin muut MTV:n haastattelemat koiranomistajat kadulla kommentoivat SMAAK-koiraruokakohua.

Henna-Riikka Backmanin Roosa-koira menehtyi tammikuussa 2023. Backman epäilee Mustin ja Mirrin SMAAK Herkkä kala viljaton -ruoan olleen tuolloin koiran sairastelun taustalla, mutta varmuutta siitä on jälkikäteen vaikea saada.

 – Se oli semmoinen rakkauslapsi.

Näin Kontiolahdella asuva Henna-Riikka Backman kuvailee edesmennyttä suomenlapinkoiraansa Roosaa. Roosa oli Backmanin oma kasvatti, joten koiran tunnearvo oli Backmanille hyvin vahva.

Backman alkoi syöttää suomenlapinkoira Roosalleen SMAAK Herkkä kala viljaton -ruokaa vuoden 2022 joulukuussa. Roosa oli herkkävatsaisin Backmanin kymmenestä koirasta, hän kertoo.

Nykyään yrittäjänä toimiva Backman työskenteli ennen koirankasvattajana, joten koirat ovat hänelle tuttuja.

Viime aikoina esille on tullut useampia tapauksia, jossa koirat ovat sairastuneet vakavastikin Mustin ja Mirrin SMAAK Herkkä kala viljaton -tuotteesta. Oireet ovat vaihdelleet väsymyksestä vakaviin halvausoireisiin.

Backmanin syöttämä ruoka ei ole peräisin vastikään takaisinvedetyistä eristä. Julkisessa keskustelussa on kuitenkin tullut ilmi, että koiranomistajien lemmikeillä on ollut oireita kyseisestä ruoasta myös muiden erien kohdalla jo aiemmin. MTV Uutiset on nähnyt Backmanin ostoskuitit SMAAK-ruoasta sekä kuitit eläinlääkärilaskuista ja raporteista.

"Onko tämä syönnyt jotain myrkkyä?"

Osalle koirista Backman syötti SMAAK-penturuokaa.

– Valitsin SMAAK-ruoan, koska se oli aika edullista kotimaiseksi ruoaksi.

Alettuaan syöttää Roosalle SMAAK Herkkä kala viljaton -ruokaa, Backman huomasi, että koiran jalat alkoivat pettää alta. Sen koko takaperä lyyhistyi. 

Ennen oireita nuori koira oli ollut perusterve, mutta se muuttui vetäytyväksi ja vaisuksi. 

Kun koira ei jaksanut enää kävellä itse, Backman vei tämän eläinlääkärille. Hän joutui kantamaan koiran autoon. 

– Olimme koko yön päivystävällä klinikalla. Eläinlääkäri oli hyvin ihmeissään, että mikä koiralla on. Roosaa tutkittiin monta tuntia. 

Roosaa hoidettiin nesteytyksellä, antibiooteilla ja kipulääkkeillä. Aamulla Roosa siirrettiin isompaan Joensuun eläinklinikalle, jossa koiraa tutkittiin tarkemmin.

– Siellä todettiin, että Roosalla on vakava tulehdustila. Verensokerit olivat aivan sekaisin, haimassa oli tulehdustila ja maksa-arvot olivat täysin tapissa. Eläinlääkäri oli hyvin hämmentynyt ja kysyi minulta, että onko tämä syönyt jotain myrkkyä? Onko se voinut syödä jotain pilaantunutta?

Backmanin mukaan laite ei edes kyennyt lukemaan maksa-arvoja. Koira ei pysynyt pystyssä jaloillaan ja ripuloi.

– En ymmärtänyt yhdistää oireita ruokaan.

Diagnoosiksi haimatulehdus

Backman asuu koirineen maalaiskylässä, ja kodin ympärillä on aidattu tontti. Roosa ei ollut käynyt sairastumisen aikaan koiranäyttelyissä tai koirapuistoissa. Mahdollisuus saada tartunta toiselta koiralta oli siis minimaalinen.

– Joten sairautta lähdettiin hoitamaan akuuttina haimatulehduksena.

Haimatulehdus johtuu haiman tuottaman entsyymin, trypsiinin, ennenaikaisesta aktivoitumisesta, joka johtaa haimakudoksen vahingoittumiseen ja kuolioitumiseen. Varsinaista syytä haimatulehdukselle ei tiedetä, mutta riskitekijöinä pidetään muun muassa ylipainoa ja rasvaista ruokaa. Roosalla ei ollut ylipainoa ja koiran saama ruoka oli vähärasvaista. 

Monet haiman sairaudet voivat vaurioittaa insuliinia tuottavia soluja ja aiheuttaa diabeteksen. Näin kävi myös Roosalle. 

Korkean verensokerin ja haimatulehduksen lisäksi diagnoosissa lukee: Voimakas maksa-arvojen nousu, syy avoin. 

Maksa-arvojen korkeus ja oireiden epämääräisyys viittasi toisaalta ruokaperäiseen tai vakavaan myrkytykseen. Oirekuva oli hyvin sekava. Myös Roosan sisäelimet reagoivat tulehdustilaan.

– Annoin koiralle kipulääkettä ja antibioottia kahden tunnin välein. Laitoin aina puhelimen herätyskellon soimaan.

Hoitaminen vaikeaa ristiriitaisten diagnoosien vuoksi

Hoitoa vaikeutti se, että maksan, haiman, sapen ja diabeteksen hoito ovat erilaisia keskenään. Backmanin mukaan koira oli hyvin kipeä eikä suostunut syömään juuri mitään. 

– Se ei jaksanut nousta pediltään edes ulos tarpeilleen. Ajattelin jo silloin, ettei se tule selviämään.

Koiran vointi parani hiukan, kunnes halvausoireet pahenivat jälleen. Backman suuntasi takaisin eläinsairaalaan.

– Oireet viittasivat jälleen myrkytykseen. Maksa-arvot olivat jälleen tapissa, samoin sokeriarvot ja suolisto oli tulehduksellisessa tilassa. Sapessa oli nestettä ja vaarana oli sepsis.

Roosa-koira kuoli leikkauksen aiheuttamiin komplikaatioihin tammikuussa 2023. Backmanille menetys oli kova.

– Sekosin surussani, hän sanoo.

– Koko prosessi oli itsessään niin raskas, että jouduin hakemaan Roosan kuoleman jälkeen psyykkistä apua. Pahinta oli epätietoisuus, kun outoja oireita ilmestyi, eikä tarkkaa diagnoosia löytynyt. Että mitä vastaan me oikein taistellaan?

Backmanilla meni eläinlääkärilaskuihin yhteensä noin 7500 euroa. 

"Lamppu syttyi päähän, että herranjumala"

Ensimmäisen suomenlapinkoiran Backman hankki jo 1990-luvun alussa. Yksikään koira ei aiemmin Backmanin mukaan ole sairastunut näin vakavasti. 

– Kun tästä takaisinvedosta tiedotettiin, lamppu syttyi päähän, että herranjumala. 

Backman kutienkin toteaa, ettei tiedä, kuinka suuri tekijä ruoka on ollut Rosan sairastumisessa, vai onko mukana ollut myös muita tekijöitä.

– Tällaisia on tietysti hyvin vaikea tutkia jälkikäteen.

Yhteys SMAAK-ruoan ja sairastumisen välillä ei siis ole varma. Backman on ollut yhteydessä Mustiin ja Mirriin ja eläinlääkäriinsä. 

Backman toivoo, että SMAAK-ruoan tapaus tutkitaan perinpohjaisesti. Hän myös toivoo, että mahdollisimman moni koiranomistaja tekisi reklamaation, jotta asia voidaan selvittää mahdollisimman hyvin.

– Tutkinta antaisi ehkä enemmän mielenrauhaa. Mutta eihän se Roosaa tuo takaisin.

Lue myös:

    Uusimmat