Lasten ja nuorten liikunnallisuutta vertailtiin kansainvälisesti – meillä vähemmistö liikkuu riittävästi

Vertailun mukaan suomalaisista lapsista ja nuorista vain 20–40 prosenttia liikkuu riittävästi tai ei istu terveytensä kannalta liikaa.

Kehuttavaakin kuitenkin on. Suomen valtakunnalliset ohjelmat lasten ja nuorten liikunnallisuuden edistämiseksi saavat kansainvälistä keskiarvoa paremman arvosanan. Myös koulumatkojen kulkeminen lihasvoimin ympäri vuoden nostaa Suomen ”aktiivisen kulkemisen” osalta keskiarvoa parempaan luokkaan.

Kokonaisarviossa Suomen lasten ja nuorten aktiivisuus oli kuitenkin kansainvälisesti keskitasoa.

”Nykypäivän lapset elävät lyhemmän ja sairaamman elämän”

– Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus on huolestuttavalla tolalla maailmanlaajuisesti, Suomen tuloksia koonneen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, tutkimusjohtaja Tuija Tammelin LIKES-tutkimuskeskuksesta kuvaa.

Hänen mukaansa koululaiset liikkuvat suosituksia vähemmän ja istuvat paljon, minkä lisäksi kestävyyskunto on heikentynyt ja lasten ylipaino ja lihavuus yleistyneet.

– Kansainväliset tutkimusryhmät ennakoivat, että nykypäivän lapset elävät lyhemmän ja sairaamman elämän kuin heitä edeltävä sukupolvi, Tammelin toteaa.

Tulotaso vaikuttaa aktiivisuuteen

Parhaat tulokset oman maansa lasten ja nuorten kokonaisaktiivisuudelle saivat Slovenia, Uusi-Seelanti sekä Zimbabwe. Sloveniassa 86 prosenttia pojista ja 76 prosenttia tytöistä liikkuu sykettä nostavasti vähintään tunnin päivässä, mikä vastaa koululaisten liikuntasuosituksia. Koululaisille tarjotaan maassa puolentoista oppitunnin verran liikunnanopetusta jokaisena koulupäivänä. Koulupäivän ulkopuolinen aika on passiivisempaa.

Uudessa-Seelannissa tulokset liittyvät paikalliseen aktiivisen leikkimisen kulttuuriin, sillä uusiseelantilaiset lapset leikkivät tutkimusten mukaan keskimäärin 78 minuuttia päivässä. Zimbabwessa liikkuminen koetaan taas tärkeäksi osaksi elämäntapaa ja kulttuuriperintöä, minkä lisäksi koulumatkoja ei ole mahdollista kulkea muuten kuin aktiivisesti kulkien.

Matalan tulotason maissa fyysinen kokonaisaktiivisuus oli yleisesti ottaen muita maita suurempaa. Näissä maissa paremman sosioekonomisen aseman perheiden lapset liikkuivat muita vähemmän.